Hoppa till innehåll Skip to sitemap

Tutustu teoksiin

Näytä teokset

Paavo Nurmi

Aaltonen Wäinö 1924

Itäisen Rantakadun ja Kaskenkadun risteys

Yhdeksän olympiakultaa voittanutta Paavo Nurmea (1897–1973) ja kuvanveistäjä Aaltosta kunnioitetaan molempia kansallisesti tärkeinä, historiallisina henkilöinä. Juoksija Paavo Nurmen patsas oli itsenäisen Suomen ensimmäinen julkinen veistostilaus, ja siinä urheilija on kuvattu antiikin Olympian ihan…

Tutustu teokseen

Porträttherm av Robert W. Ekman

Aaltonen Wäinö 1924–1925

Puolalanpuisto

R. W. Ekman (1808–1873) oli merkittävimpiä suomalaisia taidemaalareita 1850-luvulla. Hänen teoksistaan tunnetuimpia ovat Turun Tuomiokirkon pääkuorissa olevat seinä- ja kattomaalaukset. Hermi sanana viittaa antiikin Kreikan jumalaan Hermekseen, joka toimi jumalten sanansaattajana. Taidehistoriassa h…

Tutustu teokseen

Porträttherm av Victor Westerholm

Aaltonen Wäinö 1924–1926

Puolalanpuisto

Victor Westerholm oli Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti ja Turun piirustuskoulun johtaja, jonka johdolla Wäinö Aaltonen opiskeli maalausta vuosina 1910–1915. Aaltonen muotoili vuonna 1927 piirustuskoulun historian kannalta merkittävän opettajansa muotokuvahermin Turun taidemuseon edustalle. …

Tutustu teokseen

Åbo Lilja

Aaltonen Wäinö 1924–1926

Runebergin puisto

Wäinö Aaltosen (1894–1966) Turun Lilja Aurasillan viereisessä Runebergin puistossa on Turun kaupungin ensimmäinen oma ulkoveistoshankinta. Modernistinen veistos oli Wäinö Aaltosen kolmas monumentaalityö, ja se toteutettiin graniittiin J. E. Forsmanin kiviveistämössä Helsingissä. Veistos paljastettii…

Tutustu teokseen

Musa

Aaltonen Wäinö 1926–1980

Vanha Kakskerrantie 32

Juhani Pallasmaan Muistijälki-teos pystytettiin taiteilija Wäinö Aaltosen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Muistomerkin teräskehikko rajaa Aaltosen lapsuudenkotiin viereen rakennettua ateljeeta, jota ei enää ole olemassa. Muistomerkkiin on integroitu pronssivalos Wäinö Aaltosen muotoilemasta nai…

Tutustu teokseen

Framtiden

Aaltonen Wäinö 1928–1932

WAM ulkoterassi

Wäinö Aaltosen Tulevaisuus-teos on yksi eduskuntatalon istuntosalin Työ ja tulevaisuus -teossarjan valosten kaksoiskappaleista. Tulevaisuus on Henkisen työn ja Raivaajan ohella seissyt Wäinö Aaltosen museon terassissa vuodesta 1978. Teossarjan ainoa naishahmo kannattelee sylissään kätensä tervehdyks…

Tutustu teokseen

Intellektuellt arbete

Aaltonen Wäinö 1928–1932

WAM ulkoterassi

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen toteutti elämänsä aika useita kansallisesti tärkeitä julkisia veistostilauksia. Näihin lukeutuvat myös kilpailun tuloksena syntyneet Eduskuntatalon istuntosalissa sijaitsevat viisi veistosta. Työ ja tulevaisuus -nimisen teossarjan figuurit edustavat nuoren valtion rakent…

Tutustu teokseen

Röjaren

Aaltonen Wäinö 1928–1932

WAM ulkoterassi

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen toteutti elämänsä aika useita kansallisesti tärkeitä julkisia veistostilauksia. Näihin lukeutuvat myös kilpailun tuloksena syntyneet Eduskuntatalon istuntosalissa sijaitsevat viisi veistosta. Työ ja tulevaisuus -nimisen teossarjan figuurit edustavat nuoren valtion rakent…

Tutustu teokseen

Storm

Aaltonen Wäinö 1929–1930

WAM ulkoterassi

Wäinö Aaltosen Myrsky-veistos on kaksoisvalos Porissa sijaitsevasta hautamuistomerkistä, joka pystytettiin Torpedovene S 2 53:n haverissa hukkuneiden muistoksi. Torpedovene upposi myrskyssä Pohjanlahdella vuonna 1925, ja tapahtumaa muistava veistos ilmentää merellä menehtyneiden ja näiden omaisten e…

Tutustu teokseen

När vänskapsförbindelser knyts

Aaltonen Wäinö 1948-1952

Ystävyyspuisto

Göteborg on ollut Turun ystävyyskaupunki vuodesta 1946 lähtien sekä kummikaupunki jo tätä ennen. Turku kiitti ystävyyskaupunkiaan lahjoittamalla sinne Wäinö Aaltosen veistoksen Kun ystävyyssuhteet solmitaan, jonka kaksoisvalos seisoo Turun Puutorilla. Teoksessa nuoren naisen mallina toimi Aaltosen t…

Tutustu teokseen

Minnesmärke över Aleksis Kivi

Aaltonen Wäinö 1948–1949

Itäinen Rantakatu 14

Wäinö Aaltonen oli Suomen itsenäisyyden alkuvuosien merkittävin kuvanveistäjä. Monien muiden kansallisesti tärkeiden, julkisten taideteosten ohella hän sai kansallisromanttisena aikana tehtäväkseen suunnitella Helsinkiin vuonna 1948 muotokuvan suomalaisen kirjallisuuden isästä, Aleksis Kivestä. Kirj…

Tutustu teokseen

Herman Spöringin muistomerkki

Ahlström Martin

Rettigin palatsin muuri

Herman Dietrich Spöring oli tutkimusmatkailija ja ensimmäinen Australiassa käynyt suomalainen. Hän osallistui James Cookin maailmanympäripurjehdukselle vuosina 1768–1771 matkaten Tahitille, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan. Spöring toimi laivalla sihteerinä ja luontoa dokumentoivana piirtäjänä. Myös…

Tutustu teokseen

Barnen

Aho Anja 1959

Yliopistonkatu 29

Anja Ahon pronssiveistos nimeltä Lapset sijaitsee kävelykadun varrella suihkukaivon äärellä muistuttaen ohikulkijoita lapsuuden vesileikeistä. Kolme lapsifiguuria ovat polvistuneina suihkulähteelle. Hahmojen pelkistetyt muodot ovat utuiset kuin lapsuuden muistot. Veistos on ensimmäinen naisen toteut…

Tutustu teokseen

Världsmästaren Jarno Saarinen

Alunni Tullini Elia 2015

Barkerinpuisto

Jarno Karl Keimo ”Paroni” Saarinen (11.12.1945 Turku – 20.51973 Monza, Italia) oli suomalainen ratamoottoripyöräilijä, joka voitti lajin maailmanmestaruuden vuonna 1972. Saarinen sai surmansa kilpailuonnettomuudessa Monzan radalla. Veistos on Jarno Saarinen Moto Club Petrignano di Assisinin lahjoitu…

Tutustu teokseen

Regnbågens hemlighet

Andersson Jan-Erik 2007

Turun Biolaaksoon rakennettu ympäristöteos koostuu kahdesta kevyenliikenteen sillasta ja 24 valaisinpylväästä. Turkulaisen taiteilija Jan-Erik Anderssonin teoksessa yhdistyvät käyttöarvot vahvaan veistoksellisuuteen. Sateenkaaren värein maalattujen katulamppujen päissä tuulienergian voimin pyörivät …

Tutustu teokseen

Papu

Andersson Jan-Erik, Merimaa Eero, Rättyä Jani, Sundholm Ann, Tikkaoja Oona 2016

Kupittaanpuisto

Papu on leikkittäväksi suunniteltu taideteos, joka toteutettiin yhteistyönä viiden taiteilijan kesken. Yhteisöllisyys oli teoksessa mukana alusta asti, ja teokseen kerättiin ideoita lapsille suunnatuissa työpajoissa, jotta käyttäjät saivat olla mukana teoksen suunnittelussa alusta asti. Yhteistyön t…

Tutustu teokseen

Kerä

Anssi Pulkkinen & Taneli Rautiainen 2023

Runosmäen monitoimitalo Riimi

Teoksessa jykevä lipputanko on taipunut kerälle muistuttaen tuulen- tai linnunpesää. Leikkisä ja humoristinen, mutta samalla ilmava ja kevyt teos toimii maamerkkinä Runosmäen monitoimitalo Riimin pihalla. Kerä symboloi monitoimitalossa vallitsevaa yhteisöllisyyttä, ja rakennusta kyläyhteisönsä sydäm…

Tutustu teokseen

Åbo domkyrkokvarter år 1756

Aspelin Bruno 1930

Brahenpuisto

Taiteilija Bruno Aspelinin teos tarjoaa ikkunan 1700-luvun Turkuun. Tuomiokirkkoa ja sen ympäristöä kuvaava veistos sijaitsee konkreettisesti kuvaamallaan alueella, Tuomiokirkon ja Uudenmaankadun välisessä puistossa. Turun tuomiokirkko oli 1700-luvulla kaupungin keskus, ja sen korkea torni näkyi jok…

Tutustu teokseen

Teos

Baillaud Alice 2012

Tyks Kaskenlinnan sairaala

Elämän kiertokulku näkyy teoksessa sekä vuodenaikojen mukaan muuttuvissa kasvi-istutuksissa että siluettimaisissa ihmishahmoissa. Taideteos ja sen yhteyteen istutetut koivut rikkovat mittasuhde-eroa pihan ja jyhkeän sairaalarakennuksen välillä. Taiteilijan tarkoitus oli luoda maisemallisesti ja sisä…

Tutustu teokseen

Europe

Bakker Jits 2004

Hollantilaisen taiteilijan Jits Bakkerin veistos ammentaa aiheensa antiikin mytologian Europe-tarusta. Lemmenseikkailuistaan tunnettu Zeus rakastui kauniiseen kuninkaan tyttäreen, ryösti tämän valkoisen härän hahmossa ja kantoi selässään Kreetan saarelle. Keväisin teoksen vierellä kukkivat Assenin k…

Tutustu teokseen

Carro Celeste

Bettineschi Mariella 1994

Itäinen Rantakatu 38

Bettineschi, Mariella (1948–), 1994, lujitemuovi, ruostumaton teräs ja kumi, kork. 80 cm, Itsenäisyyden aukio. Siirretty pois Itsenäisyydenaukiolta Musiikkitalo Fuugan työmaan tieltä. Italialaissyntyinen taiteilija Mariella Bettineschi halusi liittää teoksensa suomalaiseen kulttuuriin ja pohjoisten …

Tutustu teokseen

Marsalk av Finland C. G. E. Mannerheim

Ehojoki Aarne, Leppänen Veikko 1959

Mannerheiminpuisto

Pronssinen rintakuva on kuvanveistäjän Veikko Leppäsen tutkielma vuodelta 1959 Helsingin Mannerheimin ratsastajapatsasta varten. Arkkitehti Aarne Ehojoki suunnitteli graniittijalustan ja kiviportaat. Patsas paljastettiin 4.8.1994, jolloin tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun eduskunta valitsi C. G. …

Tutustu teokseen

Minnesmärke över Åbos krigsinvalider

Ehojoki Aarne 1992

Samppalinnanpuisto

Sotaveteraaneja kunnioittava veistos rahoitettiin kansalliskeräyksellä. Muistomerkin valmistanut arkkitehti Aarne Ehojoki (1913–1998) on suunnitellut monia tunnettuja rakennuksia Turkuun. Ehojoki suunnitteli myös Helsingissä sijaitsevan marsalkka C.G. Mannerheimin rintakuvaveistoksen jalustan sekä v…

Tutustu teokseen

Refräng

Ekström Saara 2009–2010

Kertosäe sijaitsee historiallisen Turun ytimessä luoden iloa kaupunkilaisille tarkoitettuun oleskelutilaan pääkirjaston kupeessa. Vaikka teos on valmistettu raskaasta, teollisesta materiaalista, teräslevyn lävistävä, siluettimainen ja symmetrisesti sommiteltu ruusuornamentiikka antaa herkän, lyyrise…

Tutustu teokseen

Lejonfontän

Finne, Gunnar & Lindgren, Armas 1924

Teollisuusmies ja suurlahjoittaja G.A. Petreliuksen testamenttivaroin kustannetun suihkukaivoveistoksen suunnittelu oli aloitettu jo ennen Suomen itsenäistymistä, mutta sota lykkäsi hankkeen toteutumista. Gunnar Finnen ja Armas Lindgrenin suunnitteleman, tilaustyönä syntyneen teoksen aihe sovitettii…

Tutustu teokseen

Posanka

Gullichsen Alvar 1999

Pispalantie 5

Posankka on kumiankan ja marsipaanipossun risteytys. Porsas-ankan aiheen kautta taiteilija kritisoi geenimanipulaation eettisyyttä sekä toisaalta kunnioittaa turkulaisen avantgarden perintöä. Posankka lipui juhlallisesti Turkuun Aurajoen rannalle vappuna 1999 ja tervehtii nyt Helsingin suunnasta saa…

Tutustu teokseen

Aino

Haupt Matti 1950–1951

Rautatientori

Aino -veistos on saanut innoituksensa Suomen kansalliseepos Kalevalan Aino-neidosta, joka epämieluisan avioliiton edessä päätti hukuttautua, muuttuen kertomuksen mukaan kalaksi. Antiikin ihanteiden mukaisesti alaston naisfiguuri oli tyypillinen aihe kuvanveistäjä Matti Hauptin taiteessa. Veistoksen …

Tutustu teokseen

Nyfiken

Helenius Simo 1969

Aunelan koulun piha

Kuvanveistäjä Simo Heleniuksen veistoksessa nimeltä Utelias pronssinen miesfiguuri näyttää katoavan pää edellä maan sisään kuin sukeltaisi kaivoon. Entiseltä nimeltään teos oli ”Epätoivossa”, minkä voi ”Uteliaan” tapaan nähdä viittaavan mustan humoristisesti tiedon janon ja uppoutumisen mukaansatemp…

Tutustu teokseen

Flitiga bokmalar

Helenius Simo 1975

Itäinen Pitkäkatu 45

Simo Heleniuksen betoniveistoksessa nimeltä Ahkerat lukutoukat lapsifiguurit ryömivät suuren kirjan läpi Samppalinnan koulun edustalla. Mittasuhteiltaan kirja on luonnollista kokoa huomattavasti suurempi lapsiin nähden, viitaten kirjojen mielikuvituksellisiin mahdollisuuksiin ja immersiiviseen voima…

Tutustu teokseen

Katt-Kallu

Helenius Simo 1989

Vanha Hämeentie 1

Veistoksen esikuvana on ollut Nummenpakalla asunut yhteisössään tunnettu kansanmies, Karl Georg Lemberg, joka tunnettiin myös nimellä Kissa-Kallu. Erakon elämään viettäneen miehen perintö oli nummenpakalaisille tärkeä, ja 1980-luvulla syntyi ajatus pystyttää ulkoveistos Kissa-Kallun muistolle. Tarvi…

Tutustu teokseen

Isslöja

Ikonen Leena 1999

Helsinginkatu, Tuomaanpuiston kohdalla

Taiteilija Leena Ikosen teräsrakenteinen ympäristötaideteos Jäähuntu myötäilee ja jatkaa peruskallion kulmikkaita muotoja. Näyttävän valaistuksen ansiosta teos luo varsinkin öisin vaikutelman jäisestä kalliosta.

Tutustu teokseen

De Stora Äldre tar sig en tupplur

Jesse Kitinoja & Joel Stenroos 2025

Kupittaan Seikkailupuisto

Seikkailupuistossa kesällä 2025 paljastettu teos Suuret muinaiset päiväunilla kuvaa salaperäisiä olentoja, jotka vaikuttavat fossiileilta, mutta lähemmin tarkasteltuna paljastuvatkin eläviksi. Teosta työstettiin Suurten muinaisten arkeologinen seikkailu -työpajoissa, joissa lapset pääsivät kuvittele…

Tutustu teokseen

Åbo byggs med arbete

Juva Kari 1987

Barkerinpuisto

Kuvanveistäjä Kari Juvan ulkoveistoksessa Turku työllä rakennetaan ylistetään nimensä mukaisesti työtä ja työläisiä. Seitsemän miesfiguuria seisoo työkaluineen tiiviinä rintamana edustamassa työväen eri ammattikuntia. Abstrahoituja, anonyymejä hahmoja ei voida sijoittaa mihinkään tiettyyn aikaan tai…

Tutustu teokseen

För en stund sedan (”Stjärnskådarna”)

Kakko Kari-Petteri 2013

Myllysilta / Itäinen Rantakatu

Myllysillan kupeessa sijaitseva teoskokonaisuus, Tähtiin tähyävät, koostuu neljästä ihmisen eri ikäkausia edustavasta veistoksesta. Piirrosmaailmasta kuvakieltään lainaavat, anatomialtaan liioitellut ja vääristellyt hahmot kuvastavat unelmointia ja hetkeen pysähtymistä. Hetki sitten -teoksessa keski…

Tutustu teokseen

I dag (”Stjärnskådarna”)

Kakko Kari-Petteri 2013

Myllysilta / Läntinen Rantakatu

Myllysillan kupeessa sijaitseva teoskokonaisuus, Tähtiin tähyävät, koostuu neljästä ihmisen eri ikäkausia edustavasta veistoksesta. Piirrosmaailmasta kuvakieltään lainaavat, anatomialtaan liioitellut ja vääristellyt hahmot kuvastavat unelmointia ja hetkeen pysähtymistä. Tänään-veistoksen teini-ikäin…

Tutustu teokseen

I går (”Stjärnskådarna”)

Kakko Kari-Petteri 2013

Myllysilta / Itäinen Rantakatu

Myllysillan kupeessa sijaitseva teoskokonaisuus, Tähtiin tähyävät, koostuu neljästä ihmisen eri ikäkausia edustavasta veistoksesta. Piirrosmaailmasta kuvakieltään lainaavat, anatomialtaan liioitellut ja vääristellyt hahmot kuvastavat unelmointia ja hetkeen pysähtymistä. Eilen-veistoksessa iäkkään na…

Tutustu teokseen

I morgon (”Stjärnskådarna”)

Kakko Kari-Petteri 2013

Myllysilta / Läntinen Rantakatu

Myllysillan kupeessa sijaitseva teoskokonaisuus, Tähtiin tähyävät, koostuu neljästä ihmisen eri ikäkausia edustavasta veistoksesta. Piirrosmaailmasta kuvakieltään lainaavat, anatomialtaan liioitellut ja vääristellyt hahmot kuvastavat unelmointia ja hetkeen pysähtymistä. Huomenna-teoksen henkilöhahmo…

Tutustu teokseen

Bo

Karsi Jouna, Solkio Suvi 2017

Paakarlanpuisto

Pansion Lumikonmäellä, metsän ympäröimän kallion laella sijaitsee Jouna Karsin ja Suvi Solkion valotaideteos Pesä. Teos on toteutettu Turun kaupungin Kaunistamisrahaston tuella, yhteisötaidehankkeena alueen asukkaiden kanssa. Vuonna 1932 rakennetun entisen lentomajakan huipulla sijaitseva valotaidet…

Tutustu teokseen

Vedestä vedeksi

Kilpi Jukka, Mäntynen Seppo, Schalin Tove, Wahlroos Gösta 1998

Halisten vesilaitoksen alue

Halisten vesilaitoksen edustalla seisovassa veistoksessa kolme ihmishahmoa kannattelee laakeita maljoja, joiden kautta vesi virtaa alla olevaan altaaseen. Teos perustuu Turun Vesilaitoksen entisen käyttöpäällikkö Gösta Wahlroosin ideaan. Teoksen taiteellisen ja suunnittelutyön on toteuttanut Tove Sc…

Tutustu teokseen

Tema

Kivijärvi Harry 1965

Turkulaissyntyisen kuvanveistäjän Harry Kivijärven lyijyveistos Teema on pystytetty taiteilijan nuoruuden maisemiin Kaistarniemeen, lähelle tämän lapsuudenkotia. Modernistinen veistos kunnioittaa turkulaisen ja kansainvälisesti merkittävän kuvanveistäjän muistoa ja elävöittää Kaistarniemen asuinalue…

Tutustu teokseen

Minnesmärke över A. I. Arwidsson

Kivijärvi Harry 1970

Tuomiokirkonpuisto

Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858) yritti herätellä ja kehittää kansallishenkeä autonomisessa Suomessa 1800-luvun alussa. Hän oli Lönnrotin ohella toinen merkittävä suomalainen kansallisrunouden kerääjä ja tutkija. Kivenkäsittelytaidoistaan erittäin tunnetun kuvanveistäjä Harry Kivijärven graniittiteo…

Tutustu teokseen

Mötet i Åbo 1812

Kovalchuk Andrei 2012

Läntinen Rantakatu 1, Aurajoen ranta

Pronssiveistoksessa Tapaaminen Turussa 1812 kuvataan Suomen historialle merkittävää tapahtumaa, Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johanin kohtaamista lähellä sijainneessa maaherran makasiinissa. Neuvottelut keskittyivät Euroopan laajuisiin valtapoliittisiin kysymyksiin, mutta lisäksi ne…

Tutustu teokseen

Harmoni

Kühn Achim 1996

Aurajoki, Vierasvenesatama

Taiteilija Achim Kühnin Harmonia -veistos on hyvä esimerkki luonnonympäristön, nykyajan teknisten mahdollisuuksien ja taiteilijan mielikuvituksen yhdistämisestä. Pyrstön ”suomut” on käsitelty sähkövirran avulla elektrolyyttisesti, jolloin on saatu aikaan monimutkainen, kiiltävä ja vivahteikas värity…

Tutustu teokseen

Pyhä Yrjänä

Liipola Yrjö 1924

Turun tuomiokirkko

Teos kuvaa kristilliseen kuvastoon kuuluvaa Pyhää Yrjänää voittamansa lohikäärmeen kanssa. Tuomiokirkon seinustalla on vuoden 1918 sisällissotaan liittyvä valkoisten hauta-muistomerkki. Teoksen taustapuolella on kuvattuna Turun vaakuna reliefinä sekä sisällissodassa kaatuneiden, paikalle haudattujen…

Tutustu teokseen

J. J. Wecksell

Liipola Yrjö 1932

Tuomiokirkkokatu 2

Veistos on muistomerkki turkulaiselle kirjailijalle ja runoilijalle, Josef Julius Wecksellille (1838–1907), jonka tunnetuinta tuotantoa on Turun linnaan ja nuijasodan aikaan sijoittuva näytelmä Daniel Hjort. Hänen kirjailijanuransa katkesi hyvin nuorena mielenterveyden järkkymisen seurauksena. Veist…

Tutustu teokseen

Vänskapsstatyn

Louhisto Antti 1967–1969

Puolalanpuisto

Veistos juhlistaa Turun ja Leningradin, nykyisen Pietarin, välistä ystävyyttä. Pietari on Turun ystävyyskaupungeista vanhin – nimitys tehtiin jo vuonna 1953. Teoksessa neljä jyhkeän vantteriksi tyyliteltyä ihmishahmoa esittävää pronssifiguuria tervehtivät ja halaavat toisiaan tuttavallisessa piiriss…

Tutustu teokseen

Självständighetens sten

Louhisto Antti 1977

Samppalinnanmäki

Teos on kotimaisesta graniitista veistetty obeliski, jota koristaa pronssinen leijona, Suomen valtiollinen tunnus. Obeliski on perinteisesti nelikulmainen, yhdestä kivestä veistetty ja ylöspäin kapeneva kivipylväs, joka voi olla kymmeniä metrejä korkea. Obeliskeja pystytettiin jo muinaisessa Egyptis…

Tutustu teokseen

Några teknoblommor

Merimaa Eero 2011

Aurajoenrannan ulkoilupolku

Taiteilija Eero Merimaan teos koostuu liiketunnistimilla toimivista värivalotolpista. Ruostuneiden teräsputkien päässä loistavat eriväriset, kukkamaiset lamput valaisevat suosittua kuntoilureittiä pimeän aikaan, kun ohikulkija aktivoi teoksen liikesensorit. Valoisaan aikaan tarkasteltuna teknokukkie…

Tutustu teokseen

Fibonacci Sequence 1-55

Merz Mario 1994

Turun sähkölaitos

Arte Povera -liikkeeseen kuuluneen italialaisen taiteilijan Mario Merzin teoksessa loistaa Fibonaccin lukujono. Numerosarjassa sarjan jokainen luku on kahden edellisen summa. Tällä lukusarjalla on monia erityisiä ominaisuuksia: esimerkiksi geometrisesti esitettynä siitä muodostuu spiraalimuoto, joka…

Tutustu teokseen

Svetsarna

Mäkinen Viljo 1968

Aninkaistenkatu 7

Turun teknillinen ammattioppilaitos sai vuonna 1968 rinteeseensä silloisen koulun opinalaa kuvaavan Hitsaajat-veistoksen, jossa kuparista piirtyy hitsaustyöhön uppoutuneen figuurin siluetti. Teoksen tematiikka tulee esille aiheen lisäksi myös valmistusmenetelmässä. Viljo Mäkinen oli turkulainen kuva…

Tutustu teokseen

Portsagossar

Mäkinen Viljo 1972

Puutarhakatu 34

Portsan pojat on kahta 1900-luvun alun lyseolaista koulupoikaa kuvaava veistos. Veistoksessa pojat ovat juoksemassa. Teos kunnioittaa Port Arthurin satama-aluetta, joka on Turun parhaiten säilyneitä puutaloalueita ja nykyisin suojelukohde. Kupittaan Savessa keramiikkataitelijana työskennelleen Viljo…

Tutustu teokseen

Katt-Alli

Mäkinen Viljo 1977–1978

Hämeenkatu 6

Helmoihinsa kissan saanut sympaattinen muori tervehtii ohikulkijoita Hämeenkadun konttorin edustalla. Turussa opiskellut ja elänyt Viljo Mäkinen kuvasi usein suurmiesten sijaan tavallisen kansan edustajia. Kupittaan Savessakin keramiikkataitelijana työskennelleen Viljo Mäkisen teoksille on ominaista…

Tutustu teokseen

Skorp-Viktor

Mäkinen Viljo 1981–1983

Kallelankatu 3

Korppu-Vihtorin esikuvana on ollut samanniminen henkilö, Salon seudulla liikkunut Frans Viktor Galenius (1870–1930), joka aikoinaan kauppasi korppuja Turussa. Mies kuljetti tuotteensa kaupunkiin myytäväksi selässään olevassa kontissa. Korppu-Vihtori oli tunnettu lapsirakkaudestaan ja viereisen päivä…

Tutustu teokseen

Älg

Mäntynen Jussi 1924

Kupittaanpuisto

Kuvanveistäjä ja professori Jussi Mäntysen tunnetuimpiin teoksiin lukeutuva Hirvi perustuu taiteilijan mukaan Kalevalan mytologiseen Hiiden hirveen. Mäntynen on useissa yhteyksissä tuonut esille hirven merkityksen hänelle niin erityisen läheisenä luontokokemuksen lähteenä kuin taiteen aiheenakin. El…

Tutustu teokseen

Tranor vid boet

Mäntynen Jussi 1947

Puolalanpuisto

Kuvanveistäjä ja professori Jussi Mäntynen kuvasi pitkäkaulaisia lintuja kuten kurkia ja joutsenia etenkin myöhäisuransa aikana asuessaan Ruotsissa. Korkeuksiin kurottelevia muuttolintuja voidaan tulkita koti-ikävän, sodan jälkeisen surun ja sielunrauhan etsimisen merkityksissä. Mäntynen työskenteli…

Tutustu teokseen

Tranor vid brunnen

Mäntynen Jussi 1949

TYKS Mäntymäen sairaala

Taiteilijaprofessori Jussi Mäntynen lahjoitti Turun kaupungille teoksen alun perin kipsisenä, ja siitä valettiin kolmea kurkea esittävä pronssinen suihkukaivoveistos Kunnallissairaalan edustalle. Teoksen dramaattiseen liikkeeseen pysäytetyt kurjet ojentavat kaulojaan ylväästi korkeuksiin. Eläintentä…

Tutustu teokseen

Havsörnar

Mäntynen Jussi 1954

Rehtorinpellonkatu 3

Eläintentäyttäjänäkin työskennelleelle kuvanveistäjä ja professori Jussi Mäntyselle eläinten anatomia ja käyttäytyminen sekä niiden kuvaaminen biologisten museoiden kolmiulotteisissa asetelmissa eli dioraamoissa oli tuttua. Sommitelmissa hyödynnetään usein luonnontapahtuman dramatiikkaa, lajityypill…

Tutustu teokseen

Svanar

Mäntynen Jussi 1958

Puolalanpuisto

Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen pitkäkaulaiset linnut, joutsenet ja kurjet, kuuluvat taiteilijan koristeellisempiin eläinveistoksiin. Joutsenet –suihkukaivoveistos kuvaa kolmea lentoon nousevaa lintua, jotka ovat sommitelmaltaan ja veistotyöltään kevyempiä kuin monet taiteilijan varhaisemman tuotannon …

Tutustu teokseen

Upp i den heliga svindlande höjden

Mäntynen Jussi 1963

Tuomiokirkonpuisto

Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -veistoksen aiheena on lentoon kohoava joutsenpari, ja sen nimi on peräisin Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. Taiteilija asui teoksen valmistusaikana Ruotsissa, joten teoksen voidaan tulkita viittaavaan sodan jälkeisen sielunrauhan etsimisen lisäksi ko…

Tutustu teokseen

På vägen

Nissilä Maarit 1985

Kupittaankatu 146

Kuvanveistäjä Maarit Nissilän pronssiveistos Matkan varrelta viittaa sijaintipaikkansa, Vähä-Heikkilän kaupunginosan, historiaan. Mäkitupalaisten asuttamalla alueella sijaitsi aiemmin majataloja, joissa toisilleen ventovieraat matkalaiset kohtasivat toisiaan ja loivat uusia tuttavuuksia. Teos sijait…

Tutustu teokseen

Den Starke

Nissilä Maarit 1988

Vaasanpuisto

Kuvanveistäjä Maarit Nissilän veistos Vahva pystytettiin merkittävän rakennusurakoitsijan ja rakennustekniikan kehittäjän Armas Puolimatkan elämäntyön kunniaksi. Puolimatka tunnettiin määrätietoisena liikemiehenä, mikä heijastuu muistomerkkiveistoksen nimestä, muotokielestä ja materiaalista. Esikuva…

Tutustu teokseen

Kraftledningspelare

Nurmesniemi Antti, Selenius Björn, Valkama Jorma 1995

Honkaistenrannantie

Taiteilijaryhmä Studio Nurmesniemen 6-osainen teos sulautuu sähköteknisiin rakenteisiinsa eli voimajohtopylväisiin niin saumattomasti, ettei kokonaisuudessa ole helppoa eikä välttämättä edes tarpeellista tehdä selkeää rajanvetoa estetiikan ja teknologian välille. Ympäristöstään selvästi erottuvien p…

Tutustu teokseen

Modern och Barnet

Nylund Felix 1914

Samppalinnanmäki

Taiteilija Felix Nylundin veistämä muistomerkki on pystytetty kiitollisuuden osoituksena kunnallisneuvos Gustav Albert Petreliukselle hänen Turun kaupungille osoittamistaan lahjoituksista ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin kohdistamastaan testamentista. Julkisten palveluiden kehittäminen ja hyväntek…

Tutustu teokseen

Kunskapens pyramid

Ojaniemi Kimmo 1996

Peltolan koulutalon piha-alue

Taiteilija Kimmo Ojaniemen teos Tiedon pyramidi koostuu maanpäällisestä ja maanalaisesta osasta. Lasin alle, maan sisään, on asetettu puhdistettuja ja lakattuja, vanhoja työstökoneita, jotka lahjoitti Turun ystävyyskaupunki Göteborg sodanjälkeisenä pula-aikana. Teoksen maanpäällinen osa muodostuu ne…

Tutustu teokseen

Gaias öga

Ojaniemi Kimmo 1998

Myllyahteen tunneli

Gaian silmä on betoniseinään upotettu valoteos, joka loistaa kallion sisässä Myllytunnelin seinässä. Teoksen taustaideana on biokemisti James Lovelockin Gaia-hypoteesi eliökehästä itseään säätelevänä järjestelmänä, joka pystyy vaikuttamaan planeetan elinoloihin. Kreikkalaisessa mytologiassa Gaia on …

Tutustu teokseen

Minnesmärke över dominikanerklostret

Ojaniemi Kimmo 2005

Olavinpuisto

Taiteilija Kimmo Ojaniemen pronssiveistos merkitsee paikan, jolla sijaitsi ennen Pyhän Olavin konventti. Sauva kädessä kävelevien dominikaanimunkkien silueteista muodostuva pronssiveistos on kiinnitetty diabaasijalustaan, johon on kaiverrettu Pyhän Olavin konventin sinetti sekä arkeologisten kaivaus…

Tutustu teokseen

Muistijälki

Pallasmaa Juhani

Gamla Kakskertavägen 32

Juhani Pallasmaan Muistijälki-teos pystytettiin taiteilija Wäinö Aaltosen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Muistomerkin teräskehikko rajaa Aaltosen lapsuudenkotiin viereen rakennettua ateljeeta, jota ei enää ole olemassa. Muistomerkkiin on integroitu pronssivalos Wäinö Aaltosen muotoilemasta nai…

Tutustu teokseen

Koja och hårt ben

Peltola Sakari 2003

Koroisten kulttuurimaisemassa, lenkkeilypolun varrella sijaitseva veistosryhmä tarjoaa levähdyspaikan lenkkeilijöille ja lemmikeille. Yleensä taideteokseen ei kannusteta koskemaan, mutta Peltolan veistosryhmää vasten voi taukoa pitävä lenkkeilijä venytellä ja luun päälle voi istahtaa lepäämään. Teos…

Tutustu teokseen

Pärlor

Pitkänen Merja 2011

Itäinen Rantakatu 72

Kuvanveistäjä Merja Pitkäsen Helmet -veistoskokonaisuuden materiaalina käytetty teräs viittaa teknologian mahdollisuuksiin samalla kun teoksen pisaraa tai rantakiveä muistuttavat muodot kertovat luonnosta ja ympäristöarvoista. Teollisuuden tarjoamilla materiaalintyöstömahdollisuuksilla taiteilija on…

Tutustu teokseen

Ikaros

Pullinen Laila 2003

Taiteilijaprofessori Laila Pullisen Ikaros -veistos viittaa antiikin Kreikan tarustoon: ateenalainen keksijä Daidalos valmisti itselleen ja pojalleen Ikarokselle siivet liitääkseen pois vankilastaan Kreetan saarelta. Isänsä varoituksista huolimatta Ikaros lensi liian lähelle aurinkoa, jolloin tämä s…

Tutustu teokseen

Eläinten kaupunki: oranssi tienviitta

Rapia Kati 2024

Yli-Maarian monitoimitalo

Paattisten koulun ja Yli-Maarian monitoimitalo Ypsilonin ympäristössä sijaitsee Kati Rapian teos Eläinten kaupunki. Teos koostuu kahdesta tienviitasta, jotka johdattavat eläinten asuinsijoille. Teoksessa yhdistyy tieteellinen tieto alueen ekologiasta, huumori ja mielikuvitus. Teos on toteutettu yhde…

Tutustu teokseen

Eläinten kaupunki: vihreä tienviitta

Rapia Kati 2024

Paattisten koulu

Paattisten koulun ja Yli-Maarian monitoimitalo Ypsilonin ympäristössä sijaitsee Kati Rapian teos Eläinten kaupunki. Teos koostuu kahdesta tienviitasta, jotka johdattavat eläinten asuinsijoille. Teoksessa yhdistyy tieteellinen tieto alueen ekologiasta, huumori ja mielikuvitus. Teos on toteutettu yhde…

Tutustu teokseen

Skyddad tillväxt

Roth Jarkko 1983–1985

Eskelinkatu 1 / Läntinen Rantakatu 25

Kuvanveistäjä Jarkko Rothin graniittiveistos Suojattu kasvu kunnioittaa Turun kaupungin panostusta elinkeinoelämään ja sen yrityksille tarjoamaa suojaisaa kasvuympäristöä. Siemenen kahta kuorenpuolikasta muistuttavien graniittielementtien välistä näyttää puskevan uuden alkua ja kasvua symboloiva, it…

Tutustu teokseen

Erik Julin

Runeberg Walter 1871–1873

Eskelinkatu 5

Kaupunginapteekkari, kauppaneuvos Erik Julin (1796–1874) oli palontorjuntatyön tienraivaaja ja Turun vapaapalokunnan perustaja. Kuvanveistäjä Walter Runebergin jo vuonna 1873 muotoilema veistos pystytettiin Turun katukuvaan 75 vuotta myöhemmin Turun VPK:n 110-vuotisjuhlan kunniaksi. Teos jouduttiin …

Tutustu teokseen

Minnesmärke över Per Brahe

Runeberg Walter 1886–1888

Brahenpuisto

Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe (1602–1680) saapui Turun linnaan vuonna 1637, jolloin alkoi hyvästä hallinnosta kuuluisa kreivin aika. ”Kreivin aikaan” perustettiin esimerkiksi yliopisto ja uusia kaupunkeja. Runeberg on kuvannut Pietari Brahen itsevarmana hallitsijana. Jalustaan on kirjoitet…

Tutustu teokseen

Vindil

Räsänen Kauko 1954–1973

Kraatarinkatu

Puhuri tarkoittaa kylmää voimakasta tuulta. Kauko Räsäsen veistoksessa alaston nainen juoksee tuulen lailla pitkin nurmikenttää. Kiillotetusta pronssista tehty veistos on muotokieleltään realistinen, mutta hahmon jäykkä asento ja ilmeettömät kasvot kielivät sen ylimaallisesta, aineellista ilmaisua v…

Tutustu teokseen

Kapseli

Rättyä Jani 2018

Yli-Maarian monitoimitalo

Yli-Maarian monitoimitalon vieressä, kallionpaljastumalla lepää Jani Rättyän veistos Kapseli. Teos on lainannut muotonsa kuusen kävyltä, mutta suurikokoisena, metallista valmistettuna ja sisältä valaistuna se muistuttaa futuristista teknistä laitetta, lähes avaruusalusta. Kävyn muoto teoksessa viitt…

Tutustu teokseen

Lotta Svärd

Sailo Nina 1985

Tuomaanpuisto

Turun Seudun Lottaperinneyhdistys ry:n pystyttämä, taiteilija Nina Sailon jo vuonna 1985 muotoilema veistos on toinen valos Lappeenrannassa sijaitsevasta patsaasta. Lähes neljännesmiljoona suomalaista naista palveli isänmaataan Lotta Svärd -järjestön riveissä vuosina 1921–1944. Turun kaupungin katuk…

Tutustu teokseen

Fackla

Sakki Terho 1975

Fuugan edusta

Ylöspäin kasvava Soihtu on vesi- ja valoefektein tehostettu suihkukaivoveistos, joka muodostuu kolmesta pystyasennossa olevasta siipimäisestä osasta. Itsenäisyydenaukiolle toteutettu teos symboloi taiteilijalle itsenäisyyden soihtua, missä liekit muodostuvatkin vesisuihkusta. Sijainnista heijastuvie…

Tutustu teokseen

Muserna

Sakki Terho 1984–1987

Koskenniemenaukio

Kuvanveistäjä Terho Sakin muotoilema pronssiveistos Muusat on muistomerkki runoilija ja kirjallisuuden tutkija V. A. Koskenniemelle, joka toimi Turun yliopistossa pitkään professorin ja myöhemmin rehtorin virassa. Antiikin mytologista henkeä ihannoineen kulttuurivaikuttajan muistomerkissä päättömät …

Tutustu teokseen

Teos

Sarjakoski Outi 1995

Itäinen Rantakatu 12

Outi Sarjakosken ympäristötaideteos Network, suomeksi ”verkosto”, leikittelee mittasuhteilla. Teoksen voidaan tulkita kommentoivan työkulttuurin verkostoitumisilmiötä: abstraktia käsitettä havainnollistetaan luonnollista kokoa paljon suuremmalla, joskin teräksisellä, luonnonrakennelmalla. Teos tunne…

Tutustu teokseen

Minnesmärke över Björneborgs regemente

Savia Niilo 1966

Tuomaanpuisto

Kun Porin prikaati siirtyi Turusta Säkylään, Porin rykmentin kilta hankki Niilo Savian pronssiveistoksen Rumpalit Turun vanhalle kasarmialueelle muistuttamaan rykmentin perinteistä ja entisestä äänimaisemasta. Turun katukuvassa on lukuisia taideteoksia, jotka kunnioittavat sekä paikallisella että ka…

Tutustu teokseen

Lekande barn

Saxelin Into 1914

Nummenpuistokatu 2

Into Saxelinin reliefi eli korkokuvaveistos Leikkiviä lapsia kertoo vertauskuvallisesti kulttuuri- ja elinkeinoelämän eri osa-alueista. Pareittain kuvatut kymmenen lapsifiguuria edustavat taiteen ohella metsästystä ja maanviljelyä, kauppaa ja kotiteollisuutta sekä kalastusta ja merenkulkua. Lapset k…

Tutustu teokseen

Tempel

Simonsson Kim 2011

Uudenmaankadun ja Kupittaankadun kulma

Turku Energian muuntajarakennusta päällystää taiteilija Kim Simonssonin keraaminen taideteos Temppeli, jota koristavat eläin- ja lapsiaiheiset reliefit eli korkokuvat. Reliefejä on käytetty tuhansia vuosia koristeellisissa ja informatiivisissa tarkoituksissa temppelien seinillä. Simonssonin tiukasta…

Tutustu teokseen

Minnesmärke över H. G. Porthan

Sjöstrand Carl Eneas 1860–1864

Porthaninpuisto

Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) oli merkittävä suomalaista kansallisaatetta edistänyt akateemikko ja suomalaisen historian, kulttuurin ja maantieteen asiantuntija. Taiteilija Carl Eneas Sjöstrandin hänestä veistämä, tsaarinvallanaikainen henkilömonumentti on Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksell…

Tutustu teokseen

Tidens ström

Tapper Kain 2000

Vanha Suurtori

Taiteilija Kain Tapperin ympäristöteos Ajan virta on muistomerkki ohi kulkeville hetkille ja menneille sukupolville. Teos merkitsee Vanhan Suurtorin reunusta ja vanhan katulinjan paikan. Muurin harjalla juoksevan ja lopulta pienenä putouksena maahan katoavan vesivirran voi nähdä edustavan yksittäise…

Tutustu teokseen

Kurragömma

Tikkaoja Oona 2011

Aurajoen länsiranta

Kuvataiteilija Oona Tikkaojan (s.1976) Piiloleikki koostuu 28 Aurajoen länsirannalle sijoitetusta 5-10-vuotiaiden lasten tekemästä pienoispronssiveistoksesta, joiden teemana on ollut omakuva. Veistokset on sijoitettu Aurajoen länsirannalle Martinsillan ja Turun linnan puiston väliselle alueelle last…

Tutustu teokseen

Nord

Ullman Micha 1996

Taiteilija Micha Ullmanin ympäristötaideteos Pohjoinen kiinnittää huomion sijaintinsa historiaan. Paikalla sijaitsi aiemmin telakka, ja erikorkuisten graniittielementtien voi nähdä viittaavan laivanrakennustyössä tarvittuihin, maahan upotettaviin paalutuksiin. Teososat on sijoitettu kuvitteellisen l…

Tutustu teokseen

Isbelagt hav

Utriainen Raimo 1960

Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen pronssiveistos Jäinen meri on muistomerkki talvimerenkululle. Teos sijaitsee Aurajoen varrella lähellä Turun satamaa, missä kauppa- ja rahtilaivat ovat liikennöineet satoja vuosia. Teoksessa kaksi jyhkeää, kasvonpiirteiltään kulmikasta merimiesfiguuria seisoo laivan keu…

Tutustu teokseen

Teos

Vhils 2011

Telakkaranta

Remais on taiteilijanimellä Vhils tunnetun portugalilaisen taiteilijan teos. Kooltaan kuuden metrin korkuinen ja yli viiden metrin levyinen teos muistuttaa muodoltaan laivan keulaa, ja sen ruostutettuun ulkopintaan on leikattu ruostumattomasta teräksestä turkulaisten laivanrakentajien kasvokuvia. Te…

Tutustu teokseen

Minnesmärke över Summa

Vikainen Jussi 1965

Kupittaanpuisto

Kuvanveistäjä Jussi Vikaisen graniittiveistos Summan taistelun muistomerkki pystytettiin talvisodan taistelujen muistoksi sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, jolloin poliittinen toiminta oli vilkasta ja useita sotamuistomerkkejä pystytettiin Turun katukuvaan. Summan alueella, Suomen ja silloisen Neuvo…

Tutustu teokseen

Kimono

Widnäs Karin 2011

Linnankatu 42

Kimono muodostuu jäteveden puhdistamon piippuun rakennetuista, japanilaisten kimonoiden muotoisista erikoistiilistä. Taiteilijan idean mukaisesti teoksen valmistuessa puhdistamoon myös asetettiin suodatin, joka poistaa hajuhaittoja. Kimono kiinnittää huomion ja samalla koristaa paikkaa, joka ei muut…

Tutustu teokseen

Teos

Äkkijyrkkä Miina 2009

Turun pääkirjaston sisäpiha

Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän veistoksessa Sweet Yellow Melon, yhdistyvät raskas materiaali, teräs, sekä taiteilijan tuotannolle keskeinen aihe, kyyttövasikka. Tavallisesti teollisissa yhteyksissä käytetyistä teräspalkeista rakentuu herkkä kuvaus haparoivasta vasikasta, joka edustaa Äkkijyrkän teok…

Tutustu teokseen