Itäinen Rantakatu 14
Wäinö Aaltonen oli Suomen itsenäisyyden alkuvuosien merkittävin kuvanveistäjä. Monien muiden kansallisesti tärkeiden, julkisten taideteosten ohella hän sai kansallisromanttisena aikana tehtäväkseen suunnitella Helsinkiin vuonna 1948 muotokuvan suomalaisen kirjallisuuden isästä, Aleksis Kivestä. Kirj…
Tutustu teokseen
Ystävyyspuisto
Göteborg on ollut Turun ystävyyskaupunki vuodesta 1946 lähtien sekä kummikaupunki jo tätä ennen. Turku kiitti ystävyyskaupunkiaan lahjoittamalla sinne Wäinö Aaltosen veistoksen Kun ystävyyssuhteet solmitaan, jonka kaksoisvalos seisoo Turun Puutorilla. Teoksessa nuoren naisen mallina toimi Aaltosen t…
Tutustu teokseen
WAM ulkoterassi
Wäinö Aaltosen Myrsky-veistos on kaksoisvalos Porissa sijaitsevasta hautamuistomerkistä, joka pystytettiin Torpedovene S 2 53:n haverissa hukkuneiden muistoksi. Torpedovene upposi myrskyssä Pohjanlahdella vuonna 1925, ja tapahtumaa muistava veistos ilmentää merellä menehtyneiden ja näiden omaisten e…
Tutustu teokseen
WAM ulkoterassi
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen toteutti elämänsä aika useita kansallisesti tärkeitä julkisia veistostilauksia. Näihin lukeutuvat myös kilpailun tuloksena syntyneet Eduskuntatalon istuntosalissa sijaitsevat viisi veistosta. Työ ja tulevaisuus -nimisen teossarjan figuurit edustavat nuoren valtion rakent…
Tutustu teokseen
WAM ulkoterassi
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen toteutti elämänsä aika useita kansallisesti tärkeitä julkisia veistostilauksia. Näihin lukeutuvat myös kilpailun tuloksena syntyneet Eduskuntatalon istuntosalissa sijaitsevat viisi veistosta. Työ ja tulevaisuus -nimisen teossarjan figuurit edustavat nuoren valtion rakent…
Tutustu teokseen
WAM ulkoterassi
Wäinö Aaltosen Tulevaisuus-teos on yksi eduskuntatalon istuntosalin Työ ja tulevaisuus -teossarjan valosten kaksoiskappaleista. Tulevaisuus on Henkisen työn ja Raivaajan ohella seissyt Wäinö Aaltosen museon terassissa vuodesta 1978. Teossarjan ainoa naishahmo kannattelee sylissään kätensä tervehdyks…
Tutustu teokseen
Vanha Kakskerrantie 32
Juhani Pallasmaan Muistijälki-teos pystytettiin taiteilija Wäinö Aaltosen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Muistomerkin teräskehikko rajaa Aaltosen lapsuudenkotiin viereen rakennettua ateljeeta, jota ei enää ole olemassa. Muistomerkkiin on integroitu pronssivalos Wäinö Aaltosen muotoilemasta nai…
Tutustu teokseen
Runebergin puisto
Wäinö Aaltosen (1894–1966) Turun Lilja Aurasillan viereisessä Runebergin puistossa on Turun kaupungin ensimmäinen oma ulkoveistoshankinta. Modernistinen veistos oli Wäinö Aaltosen kolmas monumentaalityö, ja se toteutettiin graniittiin J. E. Forsmanin kiviveistämössä Helsingissä. Veistos paljastettii…
Tutustu teokseen
Puolalanpuisto
Victor Westerholm oli Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti ja Turun piirustuskoulun johtaja, jonka johdolla Wäinö Aaltonen opiskeli maalausta vuosina 1910–1915. Aaltonen muotoili vuonna 1927 piirustuskoulun historian kannalta merkittävän opettajansa muotokuvahermin Turun taidemuseon edustalle. …
Tutustu teokseen
Puolalanpuisto
R. W. Ekman (1808–1873) oli merkittävimpiä suomalaisia taidemaalareita 1850-luvulla. Hänen teoksistaan tunnetuimpia ovat Turun Tuomiokirkon pääkuorissa olevat seinä- ja kattomaalaukset. Hermi sanana viittaa antiikin Kreikan jumalaan Hermekseen, joka toimi jumalten sanansaattajana. Taidehistoriassa h…
Tutustu teokseen
Itäisen Rantakadun ja Kaskenkadun risteys
Yhdeksän olympiakultaa voittanutta Paavo Nurmea (1897–1973) ja kuvanveistäjä Aaltosta kunnioitetaan molempia kansallisesti tärkeinä, historiallisina henkilöinä. Juoksija Paavo Nurmen patsas oli itsenäisen Suomen ensimmäinen julkinen veistostilaus, ja siinä urheilija on kuvattu antiikin Olympian ihan…
Tutustu teokseen