Wäinö Aaltonen ja Turku

Wäinö Valdemar Aaltonen syntyi 8. maaliskuuta 1894 Karinaisissa. Hänen isänsä Matti Aaltonen oli räätäli. Äiti Ida Katariina Tähtinen os. Wärri hoiti kotia ja neljää lasta; Väinön lisäksi Marttaa, Lempiä ja Elsaa. Eljas-veli kuoli jo pienenä. Perhe muutti vuonna 1902 Turun saariston Hirvensaloon. 

Aaltonen sai kansakoulun päästötodistuksen 1907. Hän oli sairastunut jo kouluaikana perinnölliseen kuulosairauteen, mikä vaikutti hänen myöhempiin opintosuunnitelmiinsa. Taiteellisesti lahjakas poika pääsi Turun taideyhdistyksen piirustuskouluun vuonna 1910, missä hän jatkoi 1915 kevääseen asti. Turun piirustuskoulussa Aaltosen opettajina olivat Victor Westerholm, Axel Haartman, Ragnar Ungern ja Santeri Salokivi.  

Piirustuskoulun ohella Aaltonen avusti jonkin verran isäänsä räätälintöissä ja osallistui Hirvensalon nuorisoseuran toimintaan maalaten ohjelmien kansilehtiä. Aaltonen oli aktiivinen myös urheilun saralla. Hän harrasti liikuntaa työväentalon painimatolla, todennäköisesti sekä Turun Riennon ja Turun Weikkojen riveissä. Treenatut ystävät olivat hyviä malleja Aaltosen vartalotutkielmiin ja myöhemmin myös sankaripatsaiden luonnoksiin. 

Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opetus keskittyi nimensä mukaisesti piirtämiseen, eikä varsinaista kuvanveiston opetusta järjestetty. Kuvanveistäjä Felix Nylund oli Westerholmin sijaisena Turun Piirustuskoulussa vuosina 1914–1915, mikä saattoi innostaa Aaltosta tutustumaan lähemmin kuvanveiston alkeisiin ja tekemään kolmiulotteisia harjoitelmia. Opintojen loppuvaiheessa ja sitä seuraavana vuonna Aaltonen toimi kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Samalla hän oppi punkteeraamaan marmoria. Varmuutta kivenkäsittelyyn hän sai Hirvensalossa kivenhakkaajien kesäapulaisena.

Museo Turkuun

Turun kaupunki julkisti 8.3.1964 suunnitelman Aaltosen museon perustamisesta ja sijoittamisesta sen nykyiselle paikalle. Rakennuksen suunnittelivat Matti ja Irma Aaltonen. 

Taiteilija teki arvokkaan testamenttilahjoituksen Turun kaupungille vuonna 1964. Hän lahjoitti laajan kirjastonsa, uraansa liittyvää henkilökohtaista esineistöä ja arkistokokoelman sekä suuren kokoelman taidettaan nimikkomuseonsa peruskokoelmiksi. Pitkän uran tehnyt taiteilija alkoi sairastella vuonna 1964. Hän hoiti terveyttään Sveitsissä ja Mehiläisen sairaalassa Helsingissä, mutta osallistui WAMin suunnitteluun parhaansa mukaan. Aaltonen jatkoi sairastelustaan huolimatta työskentelyä taiteensa parissa aina, kun voimat sen sallivat. 

Wäinö Aaltonen kuoli 30. toukokuuta 1966 Helsingissä. Ruumiinsiunaus toimitettiin Helsingin Vanhassa kirkossa. Taiteilija haudattiin Turkuun, Maarian kirkkomaalle vanhempiensa viereen ja hänen haudallaan on taiteilijan oma veistos Genius Montanus. Taiteilija ei koskaan ehtinyt nähdä nimikkomuseonsa avautumista, sillä WAM avattiin yleisölle Turun päivänä vuonna 1967.

Vaikka Wäinö Aaltosen lapsuus ja uran alkuvuodet kuluivat Turussa, hänen nimeään kantavan museon perustaminen Turkuun ei ollut itsestäänselvyys. Aaltonen hankki 1950-luvun puolivälissä Helsingin Kulosaaresta tontin uutta ateljee- ja asuntorakennusta varten. Taiteilijan mielessä kypsyi myös haave omasta museosta. Ajatus oli, että se olisi kauniilla, luonnonvaraisen puiston ympäröimällä paikalla. Uusi asuinrakennus saatiin valmiiksi jouluksi 1960 Raitalahdenkujalle, nykyiselle Wäinön kujalle. Tontille kaavailtua ateljeeta sen enempää kuin museotakaan ei sinne koskaan toteutettu.  

Vuonna 1961 Tampereen kaupunki osti 67 Aaltosen teosta. Tarkoituksena oli perustaa kuvanveistotaiteen museo, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Tampereen kaupungin ostamat veistokset asetettiin pysyväisnäyttelyyn Hiekan säätiön taidemuseoon. Sen sijaan Turku astui esille varteenotettavana Aaltosen nimikkomuseolle sopivana kaupunkina. Ensimmäisten vuonna 1962 tehtyjen luonnosten mukaan museon olisi ollut tarkoitus olla Sibelius-museon yhteydessä tuomiokirkon läheisyydessä.