WAM kartutti Turun kaupungin taidekokoelmaa 80 teoksella vuonna 2025
12.06.2026
WAM nykytaiteen museon hallinnoima Turun kaupungin taidekokoelma kasvoi vuonna 2025 yhteensä 80 teoksella. Taidekokoelmaa kartutettiin investointimäärärahoilla tehtävillä hankinnoilla, ja sitä täydensivät julkiset taideteokset sekä museolle lahjoitetut teokset. Kokoelmaan liitettiin myös yksi museolöytö.
Vuoden 2025 investointimäärärahalla hankitut teokset
Turun kaupungin taidekokoelman kartuttamiseen osoitettu investointimääräraha oli viime vuonna 120 000 euroa, jolla hankittiin 14 teosta. Suurin osa teoksista hankittiin Turussa esillä olleista näyttelyistä. Hankinnoissa painotetaan museon hankintalinjauksia, joita ovat tilallinen nykytaide ja Varsinais-Suomen alueen taide, ja niitä valmistelee WAMin asiantuntijoista koostuva hankintatyöryhmä.
- Jussi Haron laminoidusta lasista koostuva Loppu (2024)
- Saara Ekströmin videoteos Amnion (2023)
- Grönlund & Nisusen teräksestä ja kylmägeelistä muodostuva Frozen Sphere (2023)
- Heini Ahon veistokset Vapise Viisaus I ja II (2025)
- Fanny Varjon kivitavaraveistokset Ritari 1 (Kompurointia ritarihuoneessa) (2024) ja Ritari 2 (Asennossa) (2025)
- Heli Lundströmin vanusta ja nahkasta valmistettu Viattomuuden saavuttamaton suoja (2025)
- Sampsa Sarparannan kaksi fotorealistista maalausta Mestari (2022) ja Käännekohta (2024)
- Saana Murtin keramiikkateos Sarjasta Katoamisia 1/2022–2023 (2023)
- Kaksi Manno Kalliomäen varhaista, nimeämätöntä maalausta vuodelta 1971
- Jukka Lehtisen tilallinen installaatio Taivas putoaa (2025)
Muutamia nostoja hankinnoista
Jussi Haro: Loppu (2024)
Laminoitu lasi
Jussi Haro (s. 1985) on Turussa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Haro hyödyntää teoksissaan urbaaneja materiaaleja, kuten betonia, autojen ikkunalaseja ja kaduilta löytämiään esineitä. Hänen taiteensa kommentoi usein julkista tilaa, sen käyttöä ja siihen liittyvää vallankäyttöä. Haro on muun muassa kymmenen vuoden aikana kerännyt löytötavarakokoelman kaduilta löytämistään esineistä, kuten murretuista lukoista, joita hän on hyödyntänyt taiteessaan.
WAM Kilta Galleriassa oli esillä Jussi Haron Katuhaukka-näyttely 14.2.–25.5.2025. Teos Loppu (2024) hankittiin näyttelystä. Teoksessa taiteilija on rikkonut lasilevyä niin, että sen keskelle on muodostunut kiekuraisella kaunokirjoituksella sana Fin (loppu). Teksti lasiruudun keskellä on kuin elokuvan viimeinen ruutu. Myös teoksen koko 100 x 133 cm viittaa vanhojen elokuvien kuvasuhteeseen.
Murskattu lasi johdattaa katsojan pohtimaan teokselle antamaansa merkitystä: mikä loppuu lasin särkyessä, fyysisesti tai symbolisesti? Teosta voi katsoa niin populaarikulttuurin, kaupunkikuvan kuin väkivallankin näkökulmasta. Kilta Gallerian näyttelyssä teos oli nähtävissä kävijälle viimeisenä. Taiteilijan mukaan teoksessa tarinan loppu jää avoimeksi, mutta osana salin teoskokonaisuutta loppu voi olla traaginen kuin ranskalaisissa elokuvissa. Teknisesti teos on valmistettu laminoitusta lasista eli kahdesta lasilevystä, joiden välissä on PVB-kalvo. Samaa tekniikkaa käytetään autojen tuulilaseissa.
Turun kaupungin taidekokoelmassa Jussi Harolta oli entuudestaan yksi teos, lasiveistos Nyrkkeilysäkki (2019). Nyt hankittu teos liittyy siihen sekä teemaltaan ja materiaaliltaan. Molemmat on valmistettu lasista, joka on särkemällä ja rikkomalla pakotettu muotoonsa. Loppu täydentää Turun kaupungin taidekokoelmassa kolmiulotteisen nykykuvanveiston linjaa sekä sopii kokoelman urbaaneihin, ajankohtaisiin kaupunkielämän kuvauksen teemoihin.
Saara Ekström: Amnion (2023)
Videoteos, 6:50 min
Saara Ekström (s.1965) on kansainvälisesti tunnettu Turun alueen taiteilija. Hänen viime vuosien tuotantonsa on keskittynyt mediataiteeseen ja valokuviin.
Ekströmin mediateos Amnion on kokeellinen elokuva, joka tutkii jätteen olemusta. Ihmiskunta tuottaa jätettä kiihtyvällä vauhdilla, ja kaupunkien reunoille kasvavat kaatopaikat ovat kuin tulevaisuuden arkeologisia arkistoja tallentaen sen, mikä ihmislajista lopulta jää jäljelle.
Synkkyydestä huolimatta teosta kantaa elämän teema. Amnion tarkoittaa kehittyvää alkiota suojaavaa kalvoa. Jätevuorien ja maagisen hitaasti avautuvien muovipussien kuvien välissä nähdään muovimolekyylien kolmiulotteisia kaavioita, jotka ympäri kiertyessään alkavat muistuttaa elämän DNA:n kaksoiskierrettä. Ekström tarkastelee jätettä samalla hartaudella kuin aiemmin kasveja ja elämää. Ajankohtaiset jäteongelman ja roskaamisen haasteiden ja luonnonsuojelun teemat tulevat teoksessa esiin kauniisti, ilman julistamista.
Äänimaisema vaikuttaa osaltaan siihen, että teos tulee voimakkaasti iholle. Vuonna 2023 valmistuneen, 6:50 min kestoisen videon ohjauksesta ja kuvauksesta on vastannut taiteilija Saara Ekström, leikkauksesta Eero Tammi ja Saara Ekström, äänisuunnittelusta Heikki Kossi.
Kokoelmassa oli ennen uusinta hankintaa Saara Ekströmiltä 25 teosta, joista suuri osa on taiteilijan varhaistuotannon grafiikkaa. Ekströmin mediateoksia kokoelmissa on entuudestaan neljä. Amnion täydentää Turun kaupungin taidekokoelmaa Ekströmin mediateosten osalta, samoin kuin Turun alueen taiteilijoiden sekä mediataiteen osalta. Teos sopii myös urbaanilla ja ajankohtaisella teemallaan kokoelman linjoihin. Amnion on valittu kilpailusarjoihin monille elokuvafestivaaleille. Blue Danube -elokuvafestivaaleilla se on voittanut kokeellisen elokuvan palkinnon.
Grönlund & Nisunen: Frozen Sphere (2023), editio 1/3
Kiillotettu teräs ja kylmägeeli
Tommi Grönlund (s. 1967) ja Petteri Nisunen (s. 1962) ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 1993. Ensimmäisen yhteisen näyttelynsä he pitivät Turussa Titanik-galleriassa. Taiteilijoiden teknologiaa ja tiedettä hyödyntävissä teoksissa on usein keskiössä liike ja illuusio. Teokset vaikuttavat hillityn vähäeleisiltä, mutta kun teoksiin syventyy, ne tuntuvat uhmaavan luonnon lakeja.
Frozen Sphere (2023) on kiiltävä jäähdytetty teräspallo, joka lämpenee keräten pintaansa ilmankosteutta pisaroina. Näyttelytilassa teos muuttuu ja elää päivän kuluessa. Lämpötilan ja ilmankosteuden mukaan muuntuvaa teosta on helppo tulkita ilmastonmuutoksen kommenttina, kannanottona siihen, miten ihmisen toiminta muuttaa luonnonjärjestystä. Grönlund-Nisusen teosten kantava teema on tekniikka ja tiede, mutta Frozen Sphereä voi halutessaan katsoa myös mysteerinä, salaperäisenä silmänkääntötemppuna.
Teos on valmistettu 5 mm paksusta haponkestävästä, kiillotetusta teräksestä. Pallon muotoisen veistoksen sisus on täytetty kylmägeelillä.
Teos hankittiin keväällä 2025 Ars Novan Grönlund-Nisusen Häiriötiloja-näyttelystä. Duolta oli Turun kaupungin taidekokoelmassa entuudestaan yksi teos, jonka lisäksi Grönlund & Nisuselta valmistuu tänä vuonna julkinen taideteos Turun musiikkitalo Fuugaan.
Fanny Varjo: Ritari 1 (Kompurointia ritarihuoneessa) (2024) ja Ritari 2 (Asennossa) (2025)
Lasitettu kivitavara
Kuvataiteilija Fanny Varjo (s. 1995) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Turun AMK:n Taideakatemiasta vuonna 2022, maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2025. Varjo yhdistelee teoksissaan keramiikkaa, puuta, hiuksia, lasia, terästä ja valumetalleja. Varjoa kiehtoo materiaaleissa itsessään olevat merkitykset, jotka tuovat teoksiin syvyyttä ja jännitteitä.
Fanny Varjolta hankittiin kaksi veistosta hänen WAM Kilta Gallerian näyttelystään Maistajat, ritarit ja puutarhurit (3.10.2025–1.2.2026). Näyttely pohjautui myrkkyjen ja myrkkykasvien ympärille muodostuneisiin uskomuksiin sydänkeskiajalta uuteen aikaan. Hankituista ritariaiheista keramiikkaveistoksista ensimmäinen, Kompurointia ritarihuoneessa, on taipunut kaksin kerroin ja toinen, Asennossa, seisoo päällään käsiensä tukemana. Veistosten akrobaattiset asennot viittaavat voimistelusta tai joogasta tuttuun liikekieleen, toisaalta kiemuraisten asentojen voi nähdä muistuttavan esimerkiksi kasvien juuria. Ritareihin perinteisesti liitettävät kurinalaisuus, jähmeys ja vakavuus loistavat poissaolollaan: teoksissa on hullunkurisuutta ja huumoria ja ne muodostavat lystikkään kokonaisuuden. Ritariteokset on valmistettu lasitetusta kivitavarasta.
Fanny Varjon ritariteokset ovat taiteilijan ensimmäiset teokset Turun kaupungin taidekokoelmassa.
Saana Murtti: Sarjasta Katoamisia 1/2022–2023 (2023)
Keramiikka
Kuvataiteilija Saana Murtti (s.1974) on opiskellut kuvataidetta ja keramiikkaa muun muassa Walesissa ja Aalto-yliopistossa. Taiteellisen työskentelyn ohella hän toimii taidekasvattajana. Murtin keramiikkateokset rakentuvat käytettyjen esineiden muodoista. Teokset kertovat arkisten tavaroiden kautta ihmisyydestä.
Katoamisia-sarjassa nähdään kenkien päälle pinottuja vaate- tai tekstiilipinoja. Keramiikasta valmistetuissa teoksissa on vahva materiaalisuuden tuntu ja ne leikittelevät vastakohtaisuudella: onko keraaminen kangas pehmeää vai kovaa ja särkyvää? Myös teossarjan nimi Katoamisia jättää tilaa myös mielikuvituksellisille tulkinnoille.
Hankitussa teoksessa Sarjasta Katoamisia 1/2022–2023 ruskeiden kävelykenkien päälle on pinottu tekstiilejä: kermanvalkoisia, punaruskeita ja murretun sinisiä pyyhkeitä tai muita kangasmyttyjä. Pinon alta pilkottava kenkien kärjet. Asetelma on avoin tulkinnoille: vaatepino voi arkisuudessaan viitata muuttamiseen tai muutokseen. Toisaalta materiaalin mukanaan tuoma karheus voi johdattaa ajatukset kodittomuuteen tai maailman kriiseihin.
Teos on ensimmäinen Saana Murtilta Turun kaupungin taidekokoelmassa.
Jukka Lehtinen: Taivas putoaa (2025)
Kangas, puhallin, taajuusmuuttaja, kytkinkaappi, häiriösuojattu ohjauskaapeli, valaisimet, valaisimen ohjausyksikkö, kolme liiketunnistinta, johdot
Kuvanveistäjä Jukka Lehtinen (s.1962) on työskennellyt pitkään kolmiulotteisen taiteen parissa. Helsingissä ja Salon Perniössä asuva taiteilija on tunnettu erityisesti suurikokoisista veistoksistaan, jotka ottavat tilaa voimakkaasti haltuun. Hänen teoksissaan on usein myös liikettä, joka voimistaa teoksen tilallista vaikuttavuutta. Lehtinen on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Taiteellisen työskentelyn ohella Lehtinen on toiminut myös opettajana.
Teos hankittiin Salon taidemuseon Veturitallissa 20.9.2025–4.1.2026 esillä olleesta Jukka Lehtisen näyttelystä Olipa kerran. Teos Taivas putoaa koostuu suurikokoisesta, laskuvarjoa tai kuumailmapalloa muistuttavasta tafti-kankaasta, joka täyttyy ja tyhjenee sinisen ja punaisen valon rytmissä kuin hengittäen. Haalean kesätaivaan värinen sininen kangas vuoroin pingottuu ilman täyttämäksi palloksi, vuoroin putoaa taivaalta velttona kohti maata. Teos on valmistunut vuonna 2025.
Kokoelman karttuminen lahjoituksilla ja kokoelmaan liitetyillä teoksilla
Hankintojen lisäksi kokoelma karttui myös kolmella lahjoituskokonaisuudella. Yksi lahjoitus oli peräti 48:an teoksen laajuinen. Tämä suuri lahjoitus saatiin yksityishenkilöltä, ja se koostui Dora Wahlroosin öljyvärimaalauksesta Viktor Forseliuksesta (1899) ja 47:sta Hilding Ekelundin tunnetuista henkilöistä tekemistään siluettileikkauksista. Siluettiteosten joukossa on esimerkiksi Lennart Stråhle, Alma Engblom ja August Jusélius. Muut lahjoituskokonaisuudet olivat kaksi öljyvärimaalausta: Pentti Veroman teokset Aurajokimaisema (itäiseltä rantalaiturilta sataman suuntaan) ja Aurajokimaisema (itäiseltä rantalaiturilta Auransillan suuntaan), sekä kymmenen teoksen lahjoituskokonaisuus, sisältäen kahdeksan Veronika Ringbomin grafiikanvedosta (2000–2008), Matti Heleniuksen grafiikanvedoksen (2007), Aarne Alangon maisemamaalauksen (1971) sekä Harro Koskisen värikynä- ja pastelliteoksen. Kokonaisuus käsitti taiteen ohella myös 10 taidekirjaa.
Kokoelma karttui myös yhdellä museolöydöllä sekä yhdellä kokoelmaan liitetyllä kokonaisuudella: Ilmari Kaijalan piirustuksella Wäinö Aaltosesta vuodelta 1927 ja kolmella Koulukadun päiväkodin teospalautuksen yhteydessä löytyneellä teoksella; Sikker Hansenin kolmella nimeämättömällä painokuvalla, joissa on kuvattu eri eläimiä.
Julkinen taide
Rakentaminen on Turussa vilkasta, ja tämä tarkoittaa lisää julkista taidetta kaupunkilaisten iloksi. Viime vuoden aikana ei valmistunut prosenttiperiaatteella toteutettuja teoksia, mutta kaupungin julkisen taiteen osalta kokoelma karttui kahdella Kaunistamisrahaston tuella valmistuneella julkisella teoksella: Jesse Kitinojan ja Joel Stenroosin Suuret muinaiset päiväunilla toteutettiin Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistoon, Mika Natrin teoskokonaisuus Kukat kohoaa Linnanfältin kaupunginosassa.
Lyhyt katsaus tulevaan
Turun kaupungin taidekokoelma tulee karttumaan vuonna 2026 erittäin kiinnostavilla teoksilla, niin hankintojen kuin myös julkisen taiteen osalta. Vuonna 2026 on valmistumassa runsaasti prosenttiperiaatteella toteutettuja kohteita, kuten päiväkoteja ja kouluja. Pidä siis jo nyt hatustasi kiinni tulevaa, tämänvuotista katsausta varten!
Ylin kuva: Fanny Varjon ritariteokset olivat esillä WAM Kilta Galleriassa Taiteen talossa. Kuva: Raakkel Närhi.
