WAMin näyttely Hei tyypit! esittelee suomalaista nykykuvanveistoa ja täyttää museon salit erilaisilla kolmiulotteisilla hahmoilla.
Osasta löytää ihmisen, osasta eläimen, osasta jotain muuta. Jotkin hahmoista vaikuttavat olevan keskellä muodonmuutosta, siirtymässä yhdestä olomuodosta toiseen. Yhteistä mielikuvituksekkaille teoksille on kuitenkin se, että herättävät monenlaisia tunteita: iloa, sympatiaa, ihmetystä, hämmennystä ja ehkä pientä pelkoakin.
Näyttelyn taiteilijat
Näyttelyssä on mukana kuusi taiteilijaa, joiden käyttämät materiaalit vaihtelevat puusta keramiikkaan, lasista metalliin ja 3D-printatuista kierrätettyihin esineisiin.
Jasmin Anoschkinin (s. 1980) teosten värikkyys tuo iloa ympärilleen. Taiteilija käyttää monipuolisesti keramiikkaa, puuta ja lasia luoden teoksia, joiden ronskit muodot ovat kuin suoraan lapsen villistä mielikuvitusmaailmasta. Hänen luomansa hahmot ovat mitä ovat häpeilemättä ja kyseenalaistamatta itseään.
Mia Hamari (s. 1976) käyttää veistoksissaan puuta ja yhdistää siihen monipuolisesti myös muita materiaaleja. Monissa hänen teoksistaan ihmis- ja eläinhahmot sulautuvat yhteen ja muodostavat jotain aivan uutta. Hamari ammentaa inspiraatiota unista, tarinoista ja mielen takamailta.
Johanna Havimäki (s. 1978) käyttää teostensa materiaalina vanhoja, kirpputoreilta hankittuja nahkatakkeja, jotka hän ”palauttaa” takaisin eläimiksi. Materiaalin alkuperä jää selvästi näkyviin hahmoja koristavissa vetoketjuissa, napeissa ja koristeissa.
Kim Jotuni (s. 1982) yhdistää puuveistoksiinsa ääntä ja 3D-animaatiota. Teosten kehonkieli on ilmeikästä ja samaistuttavaa. Ylpeän poseerauksen sijaan hahmot saattavat katsella hiukan hämmentyneinä ympärilleen tai levätä lattialla ryhtinsä unohtaneina.
Hanna Makkonen (s. 1991) käyttää teoksissaan perinteistä metallivalua sekä uusia teknologioita kuten 3D-skannausta ja -printtausta. Hän yhdistää klassista figuratiivista ihmishahmon kuvausta mielikuvituksellisiin metamorfooseihin ja symbiooseihin.
Tiia Matikaisen (s. 1975) veistosten ytimessä on ihmistä muistuttava hahmo, joka kuitenkin verhoutuu erilaisiin luonnonmateriaaleihin. Taitelija on kiinnostunut suomalaisen kansanuskon luontosuhteesta ja hänen teostensa olennot ovat välittäjiä ja vartijoita ihmisen ja luonnon välillä.
Näyttelyn on kuratoinut Turun museokeskuksen näyttelyamanuenssi Anna Franck.
Kuva: Ville Mäkilä, Turun museokeskus.