Kupittaan Seikkailupuisto
Seikkailupuistossa kesällä 2025 paljastettu teos Suuret muinaiset päiväunilla kuvaa salaperäisiä olentoja, jotka vaikuttavat fossiileilta, mutta lähemmin tarkasteltuna paljastuvatkin eläviksi. Teosta työstettiin Suurten muinaisten arkeologinen seikkailu -työpajoissa, joissa lapset pääsivät kuvittele…
Tutustu teokseen
Yli-Maarian monitoimitalo
Paattisten koulun ja Yli-Maarian monitoimitalo Ypsilonin ympäristössä sijaitsee Kati Rapian teos Eläinten kaupunki. Teos koostuu kahdesta tienviitasta, jotka johdattavat eläinten asuinsijoille. Teoksessa yhdistyy tieteellinen tieto alueen ekologiasta, huumori ja mielikuvitus. Teos on toteutettu yhde…
Tutustu teokseen
Paattisten koulu
Paattisten koulun ja Yli-Maarian monitoimitalo Ypsilonin ympäristössä sijaitsee Kati Rapian teos Eläinten kaupunki. Teos koostuu kahdesta tienviitasta, jotka johdattavat eläinten asuinsijoille. Teoksessa yhdistyy tieteellinen tieto alueen ekologiasta, huumori ja mielikuvitus. Teos on toteutettu yhde…
Tutustu teokseen
Runosmäen monitoimitalo Riimi
Teoksessa jykevä lipputanko on taipunut kerälle muistuttaen tuulen- tai linnunpesää. Leikkisä ja humoristinen, mutta samalla ilmava ja kevyt teos toimii maamerkkinä Runosmäen monitoimitalo Riimin pihalla. Kerä symboloi monitoimitalossa vallitsevaa yhteisöllisyyttä, ja rakennusta kyläyhteisönsä sydäm…
Tutustu teokseen
Yli-Maarian monitoimitalo
Yli-Maarian monitoimitalon vieressä, kallionpaljastumalla lepää Jani Rättyän veistos Kapseli. Teos on lainannut muotonsa kuusen kävyltä, mutta suurikokoisena, metallista valmistettuna ja sisältä valaistuna se muistuttaa futuristista teknistä laitetta, lähes avaruusalusta. Kävyn muoto teoksessa viitt…
Tutustu teokseen
Paakarlanpuisto
Pansion Lumikonmäellä, metsän ympäröimän kallion laella sijaitsee Jouna Karsin ja Suvi Solkion valotaideteos Pesä. Teos on toteutettu Turun kaupungin Kaunistamisrahaston tuella, yhteisötaidehankkeena alueen asukkaiden kanssa. Vuonna 1932 rakennetun entisen lentomajakan huipulla sijaitseva valotaidet…
Tutustu teokseen
Kupittaanpuisto
Papu on leikkittäväksi suunniteltu taideteos, joka toteutettiin yhteistyönä viiden taiteilijan kesken. Yhteisöllisyys oli teoksessa mukana alusta asti, ja teokseen kerättiin ideoita lapsille suunnatuissa työpajoissa, jotta käyttäjät saivat olla mukana teoksen suunnittelussa alusta asti. Yhteistyön t…
Tutustu teokseen
Barkerinpuisto
Jarno Karl Keimo ”Paroni” Saarinen (11.12.1945 Turku – 20.51973 Monza, Italia) oli suomalainen ratamoottoripyöräilijä, joka voitti lajin maailmanmestaruuden vuonna 1972. Saarinen sai surmansa kilpailuonnettomuudessa Monzan radalla. Veistos on Jarno Saarinen Moto Club Petrignano di Assisinin lahjoitu…
Tutustu teokseen
Myllysilta / Itäinen Rantakatu
Myllysillan kupeessa sijaitseva teoskokonaisuus, Tähtiin tähyävät, koostuu neljästä ihmisen eri ikäkausia edustavasta veistoksesta. Piirrosmaailmasta kuvakieltään lainaavat, anatomialtaan liioitellut ja vääristellyt hahmot kuvastavat unelmointia ja hetkeen pysähtymistä. Eilen-veistoksessa iäkkään na…
Tutustu teokseen
Myllysilta / Itäinen Rantakatu
Myllysillan kupeessa sijaitseva teoskokonaisuus, Tähtiin tähyävät, koostuu neljästä ihmisen eri ikäkausia edustavasta veistoksesta. Piirrosmaailmasta kuvakieltään lainaavat, anatomialtaan liioitellut ja vääristellyt hahmot kuvastavat unelmointia ja hetkeen pysähtymistä. Hetki sitten -teoksessa keski…
Tutustu teokseen
Myllysilta / Läntinen Rantakatu
Myllysillan kupeessa sijaitseva teoskokonaisuus, Tähtiin tähyävät, koostuu neljästä ihmisen eri ikäkausia edustavasta veistoksesta. Piirrosmaailmasta kuvakieltään lainaavat, anatomialtaan liioitellut ja vääristellyt hahmot kuvastavat unelmointia ja hetkeen pysähtymistä. Huomenna-teoksen henkilöhahmo…
Tutustu teokseen
Myllysilta / Läntinen Rantakatu
Myllysillan kupeessa sijaitseva teoskokonaisuus, Tähtiin tähyävät, koostuu neljästä ihmisen eri ikäkausia edustavasta veistoksesta. Piirrosmaailmasta kuvakieltään lainaavat, anatomialtaan liioitellut ja vääristellyt hahmot kuvastavat unelmointia ja hetkeen pysähtymistä. Tänään-veistoksen teini-ikäin…
Tutustu teokseen
Tyks Kaskenlinnan sairaala
Elämän kiertokulku näkyy teoksessa sekä vuodenaikojen mukaan muuttuvissa kasvi-istutuksissa että siluettimaisissa ihmishahmoissa. Taideteos ja sen yhteyteen istutetut koivut rikkovat mittasuhde-eroa pihan ja jyhkeän sairaalarakennuksen välillä. Taiteilijan tarkoitus oli luoda maisemallisesti ja sisä…
Tutustu teokseen
Läntinen Rantakatu 1, Aurajoen ranta
Pronssiveistoksessa Tapaaminen Turussa 1812 kuvataan Suomen historialle merkittävää tapahtumaa, Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johanin kohtaamista lähellä sijainneessa maaherran makasiinissa. Neuvottelut keskittyivät Euroopan laajuisiin valtapoliittisiin kysymyksiin, mutta lisäksi ne…
Tutustu teokseen
Aurajoenrannan ulkoilupolku
Taiteilija Eero Merimaan teos koostuu liiketunnistimilla toimivista värivalotolpista. Ruostuneiden teräsputkien päässä loistavat eriväriset, kukkamaiset lamput valaisevat suosittua kuntoilureittiä pimeän aikaan, kun ohikulkija aktivoi teoksen liikesensorit. Valoisaan aikaan tarkasteltuna teknokukkie…
Tutustu teokseen
Itäinen Rantakatu 72
Kuvanveistäjä Merja Pitkäsen Helmet -veistoskokonaisuuden materiaalina käytetty teräs viittaa teknologian mahdollisuuksiin samalla kun teoksen pisaraa tai rantakiveä muistuttavat muodot kertovat luonnosta ja ympäristöarvoista. Teollisuuden tarjoamilla materiaalintyöstömahdollisuuksilla taiteilija on…
Tutustu teokseen
Uudenmaankadun ja Kupittaankadun kulma
Turku Energian muuntajarakennusta päällystää taiteilija Kim Simonssonin keraaminen taideteos Temppeli, jota koristavat eläin- ja lapsiaiheiset reliefit eli korkokuvat. Reliefejä on käytetty tuhansia vuosia koristeellisissa ja informatiivisissa tarkoituksissa temppelien seinillä. Simonssonin tiukasta…
Tutustu teokseen
Aurajoen länsiranta
Kuvataiteilija Oona Tikkaojan (s.1976) Piiloleikki koostuu 28 Aurajoen länsirannalle sijoitetusta 5-10-vuotiaiden lasten tekemästä pienoispronssiveistoksesta, joiden teemana on ollut omakuva. Veistokset on sijoitettu Aurajoen länsirannalle Martinsillan ja Turun linnan puiston väliselle alueelle last…
Tutustu teokseen
Telakkaranta
Remais on taiteilijanimellä Vhils tunnetun portugalilaisen taiteilijan teos. Kooltaan kuuden metrin korkuinen ja yli viiden metrin levyinen teos muistuttaa muodoltaan laivan keulaa, ja sen ruostutettuun ulkopintaan on leikattu ruostumattomasta teräksestä turkulaisten laivanrakentajien kasvokuvia. Te…
Tutustu teokseen
Linnankatu 42
Kimono muodostuu jäteveden puhdistamon piippuun rakennetuista, japanilaisten kimonoiden muotoisista erikoistiilistä. Taiteilijan idean mukaisesti teoksen valmistuessa puhdistamoon myös asetettiin suodatin, joka poistaa hajuhaittoja. Kimono kiinnittää huomion ja samalla koristaa paikkaa, joka ei muut…
Tutustu teokseen
Vähätori
Kertosäe sijaitsee historiallisen Turun ytimessä luoden iloa kaupunkilaisille tarkoitettuun oleskelutilaan pääkirjaston kupeessa. Vaikka teos on valmistettu raskaasta, teollisesta materiaalista, teräslevyn lävistävä, siluettimainen ja symmetrisesti sommiteltu ruusuornamentiikka antaa herkän, lyyrise…
Tutustu teokseen
Turun pääkirjaston sisäpiha
Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän veistoksessa Sweet Yellow Melon, yhdistyvät raskas materiaali, teräs, sekä taiteilijan tuotannolle keskeinen aihe, kyyttövasikka. Tavallisesti teollisissa yhteyksissä käytetyistä teräspalkeista rakentuu herkkä kuvaus haparoivasta vasikasta, joka edustaa Äkkijyrkän teok…
Tutustu teokseen
Biolinja
Turun Biolaaksoon rakennettu ympäristöteos koostuu kahdesta kevyenliikenteen sillasta ja 24 valaisinpylväästä. Turkulaisen taiteilija Jan-Erik Anderssonin teoksessa yhdistyvät käyttöarvot vahvaan veistoksellisuuteen. Sateenkaaren värein maalattujen katulamppujen päissä tuulienergian voimin pyörivät …
Tutustu teokseen
Tuomaanpuisto
Teos kuvaa todellista tapahtumaa, jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothia tarkastamassa rykmenttiään JR 7:ää Karjalan kannaksella 4. kesäkuuta 1944. Muutama päivä tarkastuksen jälkeen tapahtui Kannaksella suurhyökkäys. Teoksen reliefi kuvaa kenraalin olemusta sotilaistaan huolehtivana johtajana. Teoksen …
Tutustu teokseen
Olavinpuisto
Taiteilija Kimmo Ojaniemen pronssiveistos merkitsee paikan, jolla sijaitsi ennen Pyhän Olavin konventti. Sauva kädessä kävelevien dominikaanimunkkien silueteista muodostuva pronssiveistos on kiinnitetty diabaasijalustaan, johon on kaiverrettu Pyhän Olavin konventin sinetti sekä arkeologisten kaivaus…
Tutustu teokseen
Tervatori
Hollantilaisen taiteilijan Jits Bakkerin veistos ammentaa aiheensa antiikin mytologian Europe-tarusta. Lemmenseikkailuistaan tunnettu Zeus rakastui kauniiseen kuninkaan tyttäreen, ryösti tämän valkoisen härän hahmossa ja kantoi selässään Kreetan saarelle. Keväisin teoksen vierellä kukkivat Assenin k…
Tutustu teokseen
Nummenranta
Koroisten kulttuurimaisemassa, lenkkeilypolun varrella sijaitseva veistosryhmä tarjoaa levähdyspaikan lenkkeilijöille ja lemmikeille. Yleensä taideteokseen ei kannusteta koskemaan, mutta Peltolan veistosryhmää vasten voi taukoa pitävä lenkkeilijä venytellä ja luun päälle voi istahtaa lepäämään. Teos…
Tutustu teokseen
Aurakatu 2
Taiteilijaprofessori Laila Pullisen Ikaros -veistos viittaa antiikin Kreikan tarustoon: ateenalainen keksijä Daidalos valmisti itselleen ja pojalleen Ikarokselle siivet liitääkseen pois vankilastaan Kreetan saarelta. Isänsä varoituksista huolimatta Ikaros lensi liian lähelle aurinkoa, jolloin tämä s…
Tutustu teokseen
Vanhan akatemiatalon aukio
Taiteilija Maaria Wirkkalan kolmiosainen teoskokonaisuus Tiedon häivä on muistomerkki lähellä sijaitsevalle Vanhalle Akatemiatalolle ja sen perillisille, tämän päivän tiedonjanoisille tutkijoille. Aineettomuutta korostava, moneen aikatilaan viittaava muistomerkki koostuu katutasoon asennetusta, alta…
Tutustu teokseen
Vanha Suurtori
Taiteilija Kain Tapperin ympäristöteos Ajan virta on muistomerkki ohi kulkeville hetkille ja menneille sukupolville. Teos merkitsee Vanhan Suurtorin reunusta ja vanhan katulinjan paikan. Muurin harjalla juoksevan ja lopulta pienenä putouksena maahan katoavan vesivirran voi nähdä edustavan yksittäise…
Tutustu teokseen
Pispalantie 5
Posankka on kumiankan ja marsipaanipossun risteytys. Porsas-ankan aiheen kautta taiteilija kritisoi geenimanipulaation eettisyyttä sekä toisaalta kunnioittaa turkulaisen avantgarden perintöä. Posankka lipui juhlallisesti Turkuun Aurajoen rannalle vappuna 1999 ja tervehtii nyt Helsingin suunnasta saa…
Tutustu teokseen
Helsinginkatu, Tuomaanpuiston kohdalla
Taiteilija Leena Ikosen teräsrakenteinen ympäristötaideteos Jäähuntu myötäilee ja jatkaa peruskallion kulmikkaita muotoja. Näyttävän valaistuksen ansiosta teos luo varsinkin öisin vaikutelman jäisestä kalliosta.
Tutustu teokseen
Teatterisilta
Vanha turkulainen kaupunkilegenda kertoo, että Turun linnan ja Tuomiokirkon välillä kulkee maanalainen salakäytävä. Tätä salakäytävää on asuttanut ja sitä pitkin on astellut Turun linnatonttu. Eräs toinen kaupungin legendaarinen hahmo on Valpuri Innamaa. Hän oli menestyksekäs 1500-luvulla elänyt lii…
Tutustu teokseen
Halisten vesilaitoksen alue
Halisten vesilaitoksen edustalla seisovassa veistoksessa kolme ihmishahmoa kannattelee laakeita maljoja, joiden kautta vesi virtaa alla olevaan altaaseen. Teos perustuu Turun Vesilaitoksen entisen käyttöpäällikkö Gösta Wahlroosin ideaan. Teoksen taiteellisen ja suunnittelutyön on toteuttanut Tove Sc…
Tutustu teokseen
Myllyahteen tunneli
Gaian silmä on betoniseinään upotettu valoteos, joka loistaa kallion sisässä Myllytunnelin seinässä. Teoksen taustaideana on biokemisti James Lovelockin Gaia-hypoteesi eliökehästä itseään säätelevänä järjestelmänä, joka pystyy vaikuttamaan planeetan elinoloihin. Kreikkalaisessa mytologiassa Gaia on …
Tutustu teokseen
Aurajoki, Vierasvenesatama
Taiteilija Achim Kühnin Harmonia -veistos on hyvä esimerkki luonnonympäristön, nykyajan teknisten mahdollisuuksien ja taiteilijan mielikuvituksen yhdistämisestä. Pyrstön ”suomut” on käsitelty sähkövirran avulla elektrolyyttisesti, jolloin on saatu aikaan monimutkainen, kiiltävä ja vivahteikas värity…
Tutustu teokseen
Peltolan koulutalon piha-alue
Taiteilija Kimmo Ojaniemen teos Tiedon pyramidi koostuu maanpäällisestä ja maanalaisesta osasta. Lasin alle, maan sisään, on asetettu puhdistettuja ja lakattuja, vanhoja työstökoneita, jotka lahjoitti Turun ystävyyskaupunki Göteborg sodanjälkeisenä pula-aikana. Teoksen maanpäällinen osa muodostuu ne…
Tutustu teokseen
Varvintori
Taiteilija Micha Ullmanin ympäristötaideteos Pohjoinen kiinnittää huomion sijaintinsa historiaan. Paikalla sijaitsi aiemmin telakka, ja erikorkuisten graniittielementtien voi nähdä viittaavan laivanrakennustyössä tarvittuihin, maahan upotettaviin paalutuksiin. Teososat on sijoitettu kuvitteellisen l…
Tutustu teokseen
Honkaistenrannantie
Taiteilijaryhmä Studio Nurmesniemen 6-osainen teos sulautuu sähköteknisiin rakenteisiinsa eli voimajohtopylväisiin niin saumattomasti, ettei kokonaisuudessa ole helppoa eikä välttämättä edes tarpeellista tehdä selkeää rajanvetoa estetiikan ja teknologian välille. Ympäristöstään selvästi erottuvien p…
Tutustu teokseen
Itäinen Rantakatu 12
Outi Sarjakosken ympäristötaideteos Network, suomeksi ”verkosto”, leikittelee mittasuhteilla. Teoksen voidaan tulkita kommentoivan työkulttuurin verkostoitumisilmiötä: abstraktia käsitettä havainnollistetaan luonnollista kokoa paljon suuremmalla, joskin teräksisellä, luonnonrakennelmalla. Teos tunne…
Tutustu teokseen
Itäinen Rantakatu 38
Bettineschi, Mariella (1948–), 1994, lujitemuovi, ruostumaton teräs ja kumi, kork. 80 cm, Itsenäisyyden aukio. Siirretty pois Itsenäisyydenaukiolta Musiikkitalo Fuugan työmaan tieltä. Italialaissyntyinen taiteilija Mariella Bettineschi halusi liittää teoksensa suomalaiseen kulttuuriin ja pohjoisten …
Tutustu teokseen
Kurjenkaivonkenttä
Ismo Kajanderin taideteos Turun punavankileirin muistomerkki ”535” merkitsee paikan, jolla sijaitsi ennen punavankileiri. Leirissä oli enimmillään 3300 vankia, joista toista sataa teloitettiin tai menehtyi sairauksiin. Ruostuva, punaisuudessaan vereen viittaava rautainen risti kiinnittyy kalliokumpa…
Tutustu teokseen
Turun sähkölaitos
Arte Povera -liikkeeseen kuuluneen italialaisen taiteilijan Mario Merzin teoksessa loistaa Fibonaccin lukujono. Numerosarjassa sarjan jokainen luku on kahden edellisen summa. Tällä lukusarjalla on monia erityisiä ominaisuuksia: esimerkiksi geometrisesti esitettynä siitä muodostuu spiraalimuoto, joka…
Tutustu teokseen
Vanha Kakskerrantie 32
Juhani Pallasmaan Muistijälki-teos pystytettiin taiteilija Wäinö Aaltosen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Muistomerkin teräskehikko rajaa Aaltosen lapsuudenkotiin viereen rakennettua ateljeeta, jota ei enää ole olemassa. Muistomerkkiin on integroitu pronssivalos Wäinö Aaltosen muotoilemasta nai…
Tutustu teokseen
Samppalinnanpuisto
Sotaveteraaneja kunnioittava veistos rahoitettiin kansalliskeräyksellä. Muistomerkin valmistanut arkkitehti Aarne Ehojoki (1913–1998) on suunnitellut monia tunnettuja rakennuksia Turkuun. Ehojoki suunnitteli myös Helsingissä sijaitsevan marsalkka C.G. Mannerheimin rintakuvaveistoksen jalustan sekä v…
Tutustu teokseen
Rettigin palatsin muuri
Herman Dietrich Spöring oli tutkimusmatkailija ja ensimmäinen Australiassa käynyt suomalainen. Hän osallistui James Cookin maailmanympäripurjehdukselle vuosina 1768–1771 matkaten Tahitille, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan. Spöring toimi laivalla sihteerinä ja luontoa dokumentoivana piirtäjänä. Myös…
Tutustu teokseen
Vanha Hämeentie 1
Veistoksen esikuvana on ollut Nummenpakalla asunut yhteisössään tunnettu kansanmies, Karl Georg Lemberg, joka tunnettiin myös nimellä Kissa-Kallu. Erakon elämään viettäneen miehen perintö oli nummenpakalaisille tärkeä, ja 1980-luvulla syntyi ajatus pystyttää ulkoveistos Kissa-Kallun muistolle. Tarvi…
Tutustu teokseen
Vaasanpuisto
Kuvanveistäjä Maarit Nissilän veistos Vahva pystytettiin merkittävän rakennusurakoitsijan ja rakennustekniikan kehittäjän Armas Puolimatkan elämäntyön kunniaksi. Puolimatka tunnettiin määrätietoisena liikemiehenä, mikä heijastuu muistomerkkiveistoksen nimestä, muotokielestä ja materiaalista. Esikuva…
Tutustu teokseen
Barkerinpuisto
Kuvanveistäjä Kari Juvan ulkoveistoksessa Turku työllä rakennetaan ylistetään nimensä mukaisesti työtä ja työläisiä. Seitsemän miesfiguuria seisoo työkaluineen tiiviinä rintamana edustamassa työväen eri ammattikuntia. Abstrahoituja, anonyymejä hahmoja ei voida sijoittaa mihinkään tiettyyn aikaan tai…
Tutustu teokseen
Kupittaankatu 146
Kuvanveistäjä Maarit Nissilän pronssiveistos Matkan varrelta viittaa sijaintipaikkansa, Vähä-Heikkilän kaupunginosan, historiaan. Mäkitupalaisten asuttamalla alueella sijaitsi aiemmin majataloja, joissa toisilleen ventovieraat matkalaiset kohtasivat toisiaan ja loivat uusia tuttavuuksia. Teos sijait…
Tutustu teokseen
Tuomaanpuisto
Turun Seudun Lottaperinneyhdistys ry:n pystyttämä, taiteilija Nina Sailon jo vuonna 1985 muotoilema veistos on toinen valos Lappeenrannassa sijaitsevasta patsaasta. Lähes neljännesmiljoona suomalaista naista palveli isänmaataan Lotta Svärd -järjestön riveissä vuosina 1921–1944. Turun kaupungin katuk…
Tutustu teokseen
Koskenniemenaukio
Kuvanveistäjä Terho Sakin muotoilema pronssiveistos Muusat on muistomerkki runoilija ja kirjallisuuden tutkija V. A. Koskenniemelle, joka toimi Turun yliopistossa pitkään professorin ja myöhemmin rehtorin virassa. Antiikin mytologista henkeä ihannoineen kulttuurivaikuttajan muistomerkissä päättömät …
Tutustu teokseen
Eskelinkatu 1 / Läntinen Rantakatu 25
Kuvanveistäjä Jarkko Rothin graniittiveistos Suojattu kasvu kunnioittaa Turun kaupungin panostusta elinkeinoelämään ja sen yrityksille tarjoamaa suojaisaa kasvuympäristöä. Siemenen kahta kuorenpuolikasta muistuttavien graniittielementtien välistä näyttää puskevan uuden alkua ja kasvua symboloiva, it…
Tutustu teokseen
Kallelankatu 3
Korppu-Vihtorin esikuvana on ollut samanniminen henkilö, Salon seudulla liikkunut Frans Viktor Galenius (1870–1930), joka aikoinaan kauppasi korppuja Turussa. Mies kuljetti tuotteensa kaupunkiin myytäväksi selässään olevassa kontissa. Korppu-Vihtori oli tunnettu lapsirakkaudestaan ja viereisen päivä…
Tutustu teokseen
Hämeenkatu 6
Helmoihinsa kissan saanut sympaattinen muori tervehtii ohikulkijoita Hämeenkadun konttorin edustalla. Turussa opiskellut ja elänyt Viljo Mäkinen kuvasi usein suurmiesten sijaan tavallisen kansan edustajia. Kupittaan Savessakin keramiikkataitelijana työskennelleen Viljo Mäkisen teoksille on ominaista…
Tutustu teokseen
Samppalinnanmäki
Teos on kotimaisesta graniitista veistetty obeliski, jota koristaa pronssinen leijona, Suomen valtiollinen tunnus. Obeliski on perinteisesti nelikulmainen, yhdestä kivestä veistetty ja ylöspäin kapeneva kivipylväs, joka voi olla kymmeniä metrejä korkea. Obeliskeja pystytettiin jo muinaisessa Egyptis…
Tutustu teokseen
Itäinen Pitkäkatu 45
Simo Heleniuksen betoniveistoksessa nimeltä Ahkerat lukutoukat lapsifiguurit ryömivät suuren kirjan läpi Samppalinnan koulun edustalla. Mittasuhteiltaan kirja on luonnollista kokoa huomattavasti suurempi lapsiin nähden, viitaten kirjojen mielikuvituksellisiin mahdollisuuksiin ja immersiiviseen voima…
Tutustu teokseen
Fuugan edusta
Ylöspäin kasvava Soihtu on vesi- ja valoefektein tehostettu suihkukaivoveistos, joka muodostuu kolmesta pystyasennossa olevasta siipimäisestä osasta. Itsenäisyydenaukiolle toteutettu teos symboloi taiteilijalle itsenäisyyden soihtua, missä liekit muodostuvatkin vesisuihkusta. Sijainnista heijastuvie…
Tutustu teokseen
Puutarhakatu 34
Portsan pojat on kahta 1900-luvun alun lyseolaista koulupoikaa kuvaava veistos. Veistoksessa pojat ovat juoksemassa. Teos kunnioittaa Port Arthurin satama-aluetta, joka on Turun parhaiten säilyneitä puutaloalueita ja nykyisin suojelukohde. Kupittaan Savessa keramiikkataitelijana työskennelleen Viljo…
Tutustu teokseen
Tuomiokirkonpuisto
Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858) yritti herätellä ja kehittää kansallishenkeä autonomisessa Suomessa 1800-luvun alussa. Hän oli Lönnrotin ohella toinen merkittävä suomalainen kansallisrunouden kerääjä ja tutkija. Kivenkäsittelytaidoistaan erittäin tunnetun kuvanveistäjä Harry Kivijärven graniittiteo…
Tutustu teokseen
Aunelan koulun piha
Kuvanveistäjä Simo Heleniuksen veistoksessa nimeltä Utelias pronssinen miesfiguuri näyttää katoavan pää edellä maan sisään kuin sukeltaisi kaivoon. Entiseltä nimeltään teos oli ”Epätoivossa”, minkä voi ”Uteliaan” tapaan nähdä viittaavan mustan humoristisesti tiedon janon ja uppoutumisen mukaansatemp…
Tutustu teokseen
Aninkaistenkatu 7
Turun teknillinen ammattioppilaitos sai vuonna 1968 rinteeseensä silloisen koulun opinalaa kuvaavan Hitsaajat-veistoksen, jossa kuparista piirtyy hitsaustyöhön uppoutuneen figuurin siluetti. Teoksen tematiikka tulee esille aiheen lisäksi myös valmistusmenetelmässä. Viljo Mäkinen oli turkulainen kuva…
Tutustu teokseen
Puolalanpuisto
Veistos juhlistaa Turun ja Leningradin, nykyisen Pietarin, välistä ystävyyttä. Pietari on Turun ystävyyskaupungeista vanhin – nimitys tehtiin jo vuonna 1953. Teoksessa neljä jyhkeän vantteriksi tyyliteltyä ihmishahmoa esittävää pronssifiguuria tervehtivät ja halaavat toisiaan tuttavallisessa piiriss…
Tutustu teokseen
Tuomaanpuisto
Kun Porin prikaati siirtyi Turusta Säkylään, Porin rykmentin kilta hankki Niilo Savian pronssiveistoksen Rumpalit Turun vanhalle kasarmialueelle muistuttamaan rykmentin perinteistä ja entisestä äänimaisemasta. Turun katukuvassa on lukuisia taideteoksia, jotka kunnioittavat sekä paikallisella että ka…
Tutustu teokseen
Kuhanpuisto
Turkulaissyntyisen kuvanveistäjän Harry Kivijärven lyijyveistos Teema on pystytetty taiteilijan nuoruuden maisemiin Kaistarniemeen, lähelle tämän lapsuudenkotia. Modernistinen veistos kunnioittaa turkulaisen ja kansainvälisesti merkittävän kuvanveistäjän muistoa ja elävöittää Kaistarniemen asuinalue…
Tutustu teokseen
Kupittaanpuisto
Kuvanveistäjä Jussi Vikaisen graniittiveistos Summan taistelun muistomerkki pystytettiin talvisodan taistelujen muistoksi sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, jolloin poliittinen toiminta oli vilkasta ja useita sotamuistomerkkejä pystytettiin Turun katukuvaan. Summan alueella, Suomen ja silloisen Neuvo…
Tutustu teokseen
Tuomiokirkonpuisto
Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -veistoksen aiheena on lentoon kohoava joutsenpari, ja sen nimi on peräisin Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. Taiteilija asui teoksen valmistusaikana Ruotsissa, joten teoksen voidaan tulkita viittaavaan sodan jälkeisen sielunrauhan etsimisen lisäksi ko…
Tutustu teokseen
Vartiovuorenpuisto
Jääkärieversti Heikki Nurmiota (1887-1947) esittävä muotokuvahermi pystytettiin muistomerkiksi miehelle, joka sanoitti Jean Sibeliuksen Jääkärien marssin ja kirjoitti ensimmäisen maailmansodan kokemuksistaan Saksan itärintamalla teoksen Jääkärin päiväkirja. Hermit juontavat juurensa antiikin Kreikas…
Tutustu teokseen
Borenpuisto
Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen pronssiveistos Jäinen meri on muistomerkki talvimerenkululle. Teos sijaitsee Aurajoen varrella lähellä Turun satamaa, missä kauppa- ja rahtilaivat ovat liikennöineet satoja vuosia. Teoksessa kaksi jyhkeää, kasvonpiirteiltään kulmikasta merimiesfiguuria seisoo laivan keu…
Tutustu teokseen
Yliopistonkatu 29
Anja Ahon pronssiveistos nimeltä Lapset sijaitsee kävelykadun varrella suihkukaivon äärellä muistuttaen ohikulkijoita lapsuuden vesileikeistä. Kolme lapsifiguuria ovat polvistuneina suihkulähteelle. Hahmojen pelkistetyt muodot ovat utuiset kuin lapsuuden muistot. Veistos on ensimmäinen naisen toteut…
Tutustu teokseen
Mannerheiminpuisto
Pronssinen rintakuva on kuvanveistäjän Veikko Leppäsen tutkielma vuodelta 1959 Helsingin Mannerheimin ratsastajapatsasta varten. Arkkitehti Aarne Ehojoki suunnitteli graniittijalustan ja kiviportaat. Patsas paljastettiin 4.8.1994, jolloin tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun eduskunta valitsi C. G. …
Tutustu teokseen
Puolalanpuisto
Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen pitkäkaulaiset linnut, joutsenet ja kurjet, kuuluvat taiteilijan koristeellisempiin eläinveistoksiin. Joutsenet –suihkukaivoveistos kuvaa kolmea lentoon nousevaa lintua, jotka ovat sommitelmaltaan ja veistotyöltään kevyempiä kuin monet taiteilijan varhaisemman tuotannon …
Tutustu teokseen
Kraatarinkatu
Puhuri tarkoittaa kylmää voimakasta tuulta. Kauko Räsäsen veistoksessa alaston nainen juoksee tuulen lailla pitkin nurmikenttää. Kiillotetusta pronssista tehty veistos on muotokieleltään realistinen, mutta hahmon jäykkä asento ja ilmeettömät kasvot kielivät sen ylimaallisesta, aineellista ilmaisua v…
Tutustu teokseen
Rehtorinpellonkatu 3
Eläintentäyttäjänäkin työskennelleelle kuvanveistäjä ja professori Jussi Mäntyselle eläinten anatomia ja käyttäytyminen sekä niiden kuvaaminen biologisten museoiden kolmiulotteisissa asetelmissa eli dioraamoissa oli tuttua. Sommitelmissa hyödynnetään usein luonnontapahtuman dramatiikkaa, lajityypill…
Tutustu teokseen
Rautatientori
Aino -veistos on saanut innoituksensa Suomen kansalliseepos Kalevalan Aino-neidosta, joka epämieluisan avioliiton edessä päätti hukuttautua, muuttuen kertomuksen mukaan kalaksi. Antiikin ihanteiden mukaisesti alaston naisfiguuri oli tyypillinen aihe kuvanveistäjä Matti Hauptin taiteessa. Veistoksen …
Tutustu teokseen
TYKS Mäntymäen sairaala
Taiteilijaprofessori Jussi Mäntynen lahjoitti Turun kaupungille teoksen alun perin kipsisenä, ja siitä valettiin kolmea kurkea esittävä pronssinen suihkukaivoveistos Kunnallissairaalan edustalle. Teoksen dramaattiseen liikkeeseen pysäytetyt kurjet ojentavat kaulojaan ylväästi korkeuksiin. Eläintentä…
Tutustu teokseen
Itäinen Rantakatu 14
Wäinö Aaltonen oli Suomen itsenäisyyden alkuvuosien merkittävin kuvanveistäjä. Monien muiden kansallisesti tärkeiden, julkisten taideteosten ohella hän sai kansallisromanttisena aikana tehtäväkseen suunnitella Helsinkiin vuonna 1948 muotokuvan suomalaisen kirjallisuuden isästä, Aleksis Kivestä. Kirj…
Tutustu teokseen
Ystävyyspuisto
Göteborg on ollut Turun ystävyyskaupunki vuodesta 1946 lähtien sekä kummikaupunki jo tätä ennen. Turku kiitti ystävyyskaupunkiaan lahjoittamalla sinne Wäinö Aaltosen veistoksen Kun ystävyyssuhteet solmitaan, jonka kaksoisvalos seisoo Turun Puutorilla. Teoksessa nuoren naisen mallina toimi Aaltosen t…
Tutustu teokseen
Puolalanpuisto
Kuvanveistäjä ja professori Jussi Mäntynen kuvasi pitkäkaulaisia lintuja kuten kurkia ja joutsenia etenkin myöhäisuransa aikana asuessaan Ruotsissa. Korkeuksiin kurottelevia muuttolintuja voidaan tulkita koti-ikävän, sodan jälkeisen surun ja sielunrauhan etsimisen merkityksissä. Mäntynen työskenteli…
Tutustu teokseen
Tuomiokirkkokatu 2
Veistos on muistomerkki turkulaiselle kirjailijalle ja runoilijalle, Josef Julius Wecksellille (1838–1907), jonka tunnetuinta tuotantoa on Turun linnaan ja nuijasodan aikaan sijoittuva näytelmä Daniel Hjort. Hänen kirjailijanuransa katkesi hyvin nuorena mielenterveyden järkkymisen seurauksena. Veist…
Tutustu teokseen
Brahenpuisto
Taiteilija Bruno Aspelinin teos tarjoaa ikkunan 1700-luvun Turkuun. Tuomiokirkkoa ja sen ympäristöä kuvaava veistos sijaitsee konkreettisesti kuvaamallaan alueella, Tuomiokirkon ja Uudenmaankadun välisessä puistossa. Turun tuomiokirkko oli 1700-luvulla kaupungin keskus, ja sen korkea torni näkyi jok…
Tutustu teokseen
WAM ulkoterassi
Wäinö Aaltosen Myrsky-veistos on kaksoisvalos Porissa sijaitsevasta hautamuistomerkistä, joka pystytettiin Torpedovene S 2 53:n haverissa hukkuneiden muistoksi. Torpedovene upposi myrskyssä Pohjanlahdella vuonna 1925, ja tapahtumaa muistava veistos ilmentää merellä menehtyneiden ja näiden omaisten e…
Tutustu teokseen
WAM ulkoterassi
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen toteutti elämänsä aika useita kansallisesti tärkeitä julkisia veistostilauksia. Näihin lukeutuvat myös kilpailun tuloksena syntyneet Eduskuntatalon istuntosalissa sijaitsevat viisi veistosta. Työ ja tulevaisuus -nimisen teossarjan figuurit edustavat nuoren valtion rakent…
Tutustu teokseen
WAM ulkoterassi
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen toteutti elämänsä aika useita kansallisesti tärkeitä julkisia veistostilauksia. Näihin lukeutuvat myös kilpailun tuloksena syntyneet Eduskuntatalon istuntosalissa sijaitsevat viisi veistosta. Työ ja tulevaisuus -nimisen teossarjan figuurit edustavat nuoren valtion rakent…
Tutustu teokseen
WAM ulkoterassi
Wäinö Aaltosen Tulevaisuus-teos on yksi eduskuntatalon istuntosalin Työ ja tulevaisuus -teossarjan valosten kaksoiskappaleista. Tulevaisuus on Henkisen työn ja Raivaajan ohella seissyt Wäinö Aaltosen museon terassissa vuodesta 1978. Teossarjan ainoa naishahmo kannattelee sylissään kätensä tervehdyks…
Tutustu teokseen
Vanha Kakskerrantie 32
Juhani Pallasmaan Muistijälki-teos pystytettiin taiteilija Wäinö Aaltosen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Muistomerkin teräskehikko rajaa Aaltosen lapsuudenkotiin viereen rakennettua ateljeeta, jota ei enää ole olemassa. Muistomerkkiin on integroitu pronssivalos Wäinö Aaltosen muotoilemasta nai…
Tutustu teokseen
Runebergin puisto
Wäinö Aaltosen (1894–1966) Turun Lilja Aurasillan viereisessä Runebergin puistossa on Turun kaupungin ensimmäinen oma ulkoveistoshankinta. Modernistinen veistos oli Wäinö Aaltosen kolmas monumentaalityö, ja se toteutettiin graniittiin J. E. Forsmanin kiviveistämössä Helsingissä. Veistos paljastettii…
Tutustu teokseen
Puolalanpuisto
Victor Westerholm oli Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti ja Turun piirustuskoulun johtaja, jonka johdolla Wäinö Aaltonen opiskeli maalausta vuosina 1910–1915. Aaltonen muotoili vuonna 1927 piirustuskoulun historian kannalta merkittävän opettajansa muotokuvahermin Turun taidemuseon edustalle. …
Tutustu teokseen
Puolalanpuisto
R. W. Ekman (1808–1873) oli merkittävimpiä suomalaisia taidemaalareita 1850-luvulla. Hänen teoksistaan tunnetuimpia ovat Turun Tuomiokirkon pääkuorissa olevat seinä- ja kattomaalaukset. Hermi sanana viittaa antiikin Kreikan jumalaan Hermekseen, joka toimi jumalten sanansaattajana. Taidehistoriassa h…
Tutustu teokseen
Itäisen Rantakadun ja Kaskenkadun risteys
Yhdeksän olympiakultaa voittanutta Paavo Nurmea (1897–1973) ja kuvanveistäjä Aaltosta kunnioitetaan molempia kansallisesti tärkeinä, historiallisina henkilöinä. Juoksija Paavo Nurmen patsas oli itsenäisen Suomen ensimmäinen julkinen veistostilaus, ja siinä urheilija on kuvattu antiikin Olympian ihan…
Tutustu teokseen
Vähätori
Teollisuusmies ja suurlahjoittaja G.A. Petreliuksen testamenttivaroin kustannetun suihkukaivoveistoksen suunnittelu oli aloitettu jo ennen Suomen itsenäistymistä, mutta sota lykkäsi hankkeen toteutumista. Gunnar Finnen ja Armas Lindgrenin suunnitteleman, tilaustyönä syntyneen teoksen aihe sovitettii…
Tutustu teokseen
Turun tuomiokirkko
Teos kuvaa kristilliseen kuvastoon kuuluvaa Pyhää Yrjänää voittamansa lohikäärmeen kanssa. Tuomiokirkon seinustalla on vuoden 1918 sisällissotaan liittyvä valkoisten hauta-muistomerkki. Teoksen taustapuolella on kuvattuna Turun vaakuna reliefinä sekä sisällissodassa kaatuneiden, paikalle haudattujen…
Tutustu teokseen
Kupittaanpuisto
Kuvanveistäjä ja professori Jussi Mäntysen tunnetuimpiin teoksiin lukeutuva Hirvi perustuu taiteilijan mukaan Kalevalan mytologiseen Hiiden hirveen. Mäntynen on useissa yhteyksissä tuonut esille hirven merkityksen hänelle niin erityisen läheisenä luontokokemuksen lähteenä kuin taiteen aiheenakin. El…
Tutustu teokseen
Samppalinnanmäki
Taiteilija Felix Nylundin veistämä muistomerkki on pystytetty kiitollisuuden osoituksena kunnallisneuvos Gustav Albert Petreliukselle hänen Turun kaupungille osoittamistaan lahjoituksista ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin kohdistamastaan testamentista. Julkisten palveluiden kehittäminen ja hyväntek…
Tutustu teokseen
Nummenpuistokatu 2
Into Saxelinin reliefi eli korkokuvaveistos Leikkiviä lapsia kertoo vertauskuvallisesti kulttuuri- ja elinkeinoelämän eri osa-alueista. Pareittain kuvatut kymmenen lapsifiguuria edustavat taiteen ohella metsästystä ja maanviljelyä, kauppaa ja kotiteollisuutta sekä kalastusta ja merenkulkua. Lapset k…
Tutustu teokseen
Brahenpuisto
Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe (1602–1680) saapui Turun linnaan vuonna 1637, jolloin alkoi hyvästä hallinnosta kuuluisa kreivin aika. ”Kreivin aikaan” perustettiin esimerkiksi yliopisto ja uusia kaupunkeja. Runeberg on kuvannut Pietari Brahen itsevarmana hallitsijana. Jalustaan on kirjoitet…
Tutustu teokseen
Eskelinkatu 5
Kaupunginapteekkari, kauppaneuvos Erik Julin (1796–1874) oli palontorjuntatyön tienraivaaja ja Turun vapaapalokunnan perustaja. Kuvanveistäjä Walter Runebergin jo vuonna 1873 muotoilema veistos pystytettiin Turun katukuvaan 75 vuotta myöhemmin Turun VPK:n 110-vuotisjuhlan kunniaksi. Teos jouduttiin …
Tutustu teokseen
Porthaninpuisto
Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) oli merkittävä suomalaista kansallisaatetta edistänyt akateemikko ja suomalaisen historian, kulttuurin ja maantieteen asiantuntija. Taiteilija Carl Eneas Sjöstrandin hänestä veistämä, tsaarinvallanaikainen henkilömonumentti on Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksell…
Tutustu teokseen