Uusi opas avuksi taidehankkeiden ekologisen kestävyyden arviointiin
12.05.2025
WAM Turun kaupungin taidemuseo on julkaissut Turun julkisen taiteen eko-oppaan. Valtakunnalliseen levitykseen tarkoitettu opas kertoo, miten julkisen taiteen ekologista kestävyyttä voi arvioida ja lisätä.
Turun julkisen taiteen eko-opas on laadittu osana Kohti kestävämpää julkista taidetta -hanketta, joka on saanut rahoitusta Museovirastolta. Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi julkaistava opas suhteuttaa julkisen taiteen ympäristövaikutukset taiteen koko elinkaareen materiaalin tuotannosta teoksen loppusijoitukseen. Vinkkejä annetaan sekä negatiivisen jalanjäljen pienentämiseen että positiivisen kädenjäljen kasvattamiseen.
Oppaan valmisteluun osallistui laajasti taiteen tilaajia ja taiteilijoita Turusta ja Varsinais-Suomesta. Valmistelun aikana esitettiin usein huoli taiteen yksipuolistumisesta. Opas kuitenkin puolustaa taiteen monimuotoisuutta, eikä rajaa mitään taidemuotoa tai taiteessa käytettävää materiaalia julkisen taiteen hankintojen ulkopuolelle. Sen sijaan opas korostaa tietoisia valintoja, joita jokaisen taidehankkeen sisällä voidaan tehdä.
– Haluamme WAMissa olla osaltamme rakentamassa yhtä maailman parasta ilmastokaupunkia ja kestävämpää tulevaisuutta. Jatkossa ekologinen kestävyys on yksi keskeisistä tarkasteltavista asioista aina taidehankkeen suunnittelusta valmiiseen taideteokseen asti. Opas tarjoaa myös erinomaisen pohjan tilaajan ja taiteilijan keskusteluille koko taiteen hankintaprosessin ajaksi, kuvailee kuvataideintendentti Riina Kotilainen.
Julkisen taiteen päästöt tarkasteluun
Turun julkisen taiteen eko-oppaan viitekehyksenä ovat Stockholm Resilience Centren kehittämät planetaaristen rajojen malli sekä kestävyysmurrosta tukevat kansainväliset, kansalliset ja paikalliset säädökset. Opas määrittelee ensimmäistä kertaa kynnysarvot, joiden ylittyessä julkisen taidetuotannon päästöjä tulee arvioida. Ekologisen kestävyyden periaatteiden ja kynnysarvojen lisäksi opas sisältää muistilistan ekologisen kestävyyden huomioimiseksi taidehankinnan eri vaiheissa. Siinä on myös mallilauseita julkisen taiteen toimeksiantoon ja sopimuksiin sekä lyhyt kysymyslista, jonka avulla taiteilija voi tarkastella praktiikkaansa.
– Opas on ensimmäinen laatuaan. Siinä on varmasti täydennettävää ja kehitettävää, ja jonkun mielestä arvioinnin lähtökohdatkin voisivat olla erilaiset. Tämä on kuitenkin yksi askel ympäripyöreästä sanahelinästä kohti konkretiaa. Kannustan kaikkia tutustumaan oppaaseen, hyödyntämään sitä soveltuvin osin ja kehittämään alalle yhä parempia käytäntöjä, suosittelee projektikoordinaattori Saara Korpela.