Maria Louna-Korteniemen mukaan on ollut hauska huomata, että opaskierroksilla aikuiset ja lapset kysyvät lähes samanlaisia kysymyksiä. Yleisin kysymys on ”mikä toi on?”
29.05.2017
Biologinen museo viettää tänä vuonna 110-vuotispäiviään. Päivänsankaria muistetaan juhlanäyttelyllä.
Turun Biologinen museo 110 vuotta
- Museo sai alkunsa Alfred ja Helene Jacobssonin antamasta lahjoituksesta. Lahjoitus oli suuruudeltaan 50 000 markkaa, joka nykyrahassa on noin 200 000 euroa.
- Museo aloitti toimintansa 15. heinäkuuta 1907.
- Museo sijaitsee puujugend-huvilassa, jonka on suunnitellut Alexander Nyström.
- Museolla on noin 15 000 luontonäytettä, joista suurin osa on hyönteisiä.
- Kiireisintä aikaa museolla ovat kevät ja alkusyksy, jolloin on eniten koululaisryhmiä. Talvella ja kesällä on rauhallisempaa.
Juhlapäivänä 15.7. Biologiseen museoon on ilmainen sisäänpääsy.
Vitriinissä uroskarhu näyttää uteliaalta, fasaanikoiras pöyhkeältä. Hirvilehmä makaa kanervikolla rauhallisena, kun sonni tarkkailee ympäristöä. Suomen luonnon tuoreempi tulokas minkki on viekas: se etsii kivenkoloa, johon sujahtaa piiloon. Eläimet näyttävät siltä, että ne voisivat herätä eloon hetkenä minä hyvänsä.
Taidokkaasti täytetyt eläimet ovatkin Turun Biologisen museon selkäranka. Museon biologi Maria Louna-Korteniemen mukaan päänäyttely on perusidealtaan ollut museon perustamisvuodesta 1907 samanlainen.
- Esimerkiksi Gustaf Kolthoffin käsialaa olevat, taidolla täytetyt hirvet ja porot ovat olleet täällä alusta asti, Louna-Korteniemi kertoo.
Näyttelyideoissa runsaudenpulaa
Päänäyttelyn lisäksi Biologisessa museossa järjestetään vuoden aikana yleensä kahdesta kolmeen pienempää näyttelyä. Museon napakan koon vuoksi näyttelyt ovat usein kokonaisuuksia, jotka voi ripustaa seinille.
- Luontokuvanäyttelyt ovat näppäriä toteuttaa yhteistyössä valokuvaajan kanssa, Maria Louna-Korteniemi sanoo.
Yhden näyttelyn suunnittelu ja taustaselvittelyt vievät Louna-Korteniemen mukaan yleensä kuukaudesta puoleen vuoteen.
- Uuden näyttelyn ideoinnissa auttavat työntekijöiden omat mielenkiinnot, yleisön antamat ajatukset sekä ajankohtaiset luonnonilmiöt, kuten ilmastonmuutos. Meillä on ideoista jopa runsaudenpulaa, valottaa biologi Louna-Korteniemi.
Biologisessa museossa näyttelyn suunnittelu on pääosin yhden ihmisen harteilla, mutta yhteistyötä tehdään myös Turun museokeskuksen muun henkilöstön kanssa.
Juhlanäyttelyssä ääneen pääsevät turkulaiset
Toukokuussa Biologisella museolla käynnistyi 110-vuotisen taipaleen kunniaksi juhlanäyttely, jonka suunnittelu on ollut vajaan vuoden pituinen ponnistus.
Näyttely on pulahdus museon pitkään historiaan, mutta siinä pääsevät ääneen myös tämän päivän turkulaiset.
- Museon perustamisajoilta on tallessa paljon lehtileikkeitä, ja hauskana yksityiskohtana ovat museon toisen perustajan Alfred Jacobssonin kirjeenvaihto ja liikekuitit, Maria Louna-Korteniemi kertoo.
Näyttelyä varten Biologinen museo on kerännyt yleisöltä muistoja, jotka liittyvät museoon. Niistä huokuu turkulaisten arvostus.
- Museo on jo aika perinteinen. Moni turkulainen on käynyt täällä lapsena ja tuo nyt lapsensa tai lapsenlapsensa vierailulle, Maria Louna-Korteniemi iloitsee.
Juhlanäyttely on käynnissä vuoden loppuun saakka.
Teksti ja kuvat: Ilkka Numminen
Artikkeli on julkaistu Turkupostissa 2/2017
Asiasanat: